Photo credit
kirjoittanut: Joseph McCormick
Chocolate on noussut suosituimpien edullisten ylellisyyksien joukkoon ympäri maailmaa. Kaakaopavusta valmistettu maailmanlaajuinen suklaateollisuus on arvoltaan yli NZD$146 miljardia vuosittain, noin kolme miljoonaatonnia suklaata kulutetaan maailmanlaajuisesti vuonna 2015 ja kasvava kysyntä 3-5% vuodessa.1 suklaantuotannolla on ollut tuhoisa vaikutus paikalliseen ympäristöön monilla maailman alueilla– missään muualla tämä on selvempää kuin Norsunluurannikolla, länsiafrikkalaisessa maassa, jossa tuotetaan noin 40 prosenttia maailman raakakaakaopavuista.2
Norsunluurannikko on yksi Afrikan biodiversumeimmista valtioista.3 Tämä biodiversiteetti on kuitenkin myös uhatuimpia.1 viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana tiheän trooppisen sademetsän peittämä maa on menettänyt 90% metsästään, kun vain 4% on jäljellä tiheästi metsää, ja nykyisellä vauhdilla maa metsittyy kokonaan vuoteen 2034 mennessä.3
on nimetty afrikkalaisten metsänorsujen suuren, satojatuhansia ihmisiä käsittävän populaationsa vuoksi..4
luvut osoittavat metsäpeitteen (tummanvihreä) häviämisen Norsunluurannikolla vuosina 1990-2015. Luotto.
suurin osa Norsunluurannikon kaakaoviljelystä käyttää täyden auringon järjestelmää, jossa metsä on ensin raivattava kaakaopuiden kasvattamiseksi avoimessa monokulttuurissa.2 Tämä järjestelmä tarjoaa korkean lyhyen aikavälin yieldsas suurin pinta-ala käytetään viljelyyn. Maaperän ravinteet kuluvat kuitenkin lopulta, joten täydet aurinkojärjestelmät romahtavat 20-25 vuoden kuluttua ja niistä yleensä luovutaan.2 varjostus – tai peltometsätalousmenetelmiin kuuluu kaakaopuiden kasvattaminen vakiintuneiden metsien latvuston alle, jolloin ekosysteemi säilyy abioidiversiona, vaikka pinta-alayksikköä kohti tuotetut sadot ovat pienemmät.5 peltometsätalous on myös suhteellisen jatkuvaa, sillä ympäröivän metsän ravinnekierto estää viljelyn puuttumisen riittävästä ravinnosta.5 vaikka yhdellä näistä järjestelmistä on selviä ympäristöhyötyjä, molempien käyttö yhdessä on avain kestävään tulevaisuuden teollisuuteen. Parempi täysauringonhallinta mahdollistaisi suuremmat hakkuualat alueilla, joilla ei jo ole metsää, kun taas peltometsätalousjärjestelmät mahdollistavatmetsän säilyttämisen huonokuntoisilla tai suojaamattomilla metsäisillä alueilla.
viime aikoina sekä teollisuus että hallitus ovat alkaneet käsitellä kookostuotannon aiheuttamia ongelmia. Vuonna 2017 maailman merkittävimmistä suklaayrityksistä 34 sitoutui luopumaan suojatuilla alueilla kasvatetuista kaakaopavuista.6 hallitus of theIvory Coast on sitoutunut NZD$1.65 miljardia metsittää viidesosa maan alue vuoteen 2030 mennessä ja poistaa laittoman viljelyn suojelluissa metsissä.7 rajuin ja kiistellyin lähestymistapa on se, että Norsunluurannikko kumoaa useimpien jäljellä olevien metsiensä oikeusturvan.8 uudistuksen tavoitteena on parantaa tuotantoa jo hakatuilla alueilla ja edistää peltometsätaloutta, jossa kansainväliset suklaanvalmistajat, kuten Mars, Nestle ja Hershey, hallitsevat tätä prosessia.8 uudistuksen puolestapuhujat toteavat, että Metsähallituksen myöntäminen pakottaa suklaayritykset suurempaan vastuuseen, sillä yleinen mielipide ja huono julkisuus vaikuttavat teollisuuteen todennäköisemmin kuin kansalliseen hallitukseen.8 vastustajat ovat sitä mieltä, että uudistukset asettavat yksityisen sektorin taloudelliset edut ympäristön etujen edelle, varsinkin jos jo ennallistetun huonokuntoisen metsän ennallistamiseen ei ole juurikaan kannustimia.8
kaiken kaikkiaan on varmaa, että suklaata on tuotettava yhä enemmän, jotta se vastaisi maailmanlaajuiseen heltymättömään kysyntään. Vaikka paljon on luvattu, on vielä näkemättä, pystyvätkö teollisuus ja hallitus yhdessä kehittämään kestävän viljelyn ja hoidon puitteita. Se luo tasapuolisen tasapainon voiton, ympäristönsuojelun ja sosiaalisen tasa-arvon välille.
Viiteluettelo:
- Mahtava Maa. (2019). Suklaan synkkä salaisuus. Mahtava Maa.Viitattu 21.12.2015. (englanniksi) Retrieved from http://www.mightyearth.org/chocolatesdarksecret/
- Tondoh, J., Kouamé, F., Martinez Guéi, A., Sey, B., Wowo Koné, A., &Gnessougou, N. (2015). Ekologiset muutokset, jotka johtuvat täysauringon kaakaonviljelystä Incôte d ’ Ivoire. Global Ecology And Conservation, 3 575-595. doi: 10.1016 / j.gecco.2015.02.007
- Metsä 500. (2019). Norsunluurannikko. Retrieved fromhttps://forest500.org/rankings / jurisdictions / ivory-coast
- Marchesi, P., Marchesi, N., Fruth, B., & Boesch, C. (1995). Census and distribution of chimpanzes in Côte d ’ Ivoire. Kädelliset, 36(4), 591-607. doi: 10.1007/bf02382880
- Bisseleua, D., Missoup, A., & Vidal, S. (2009). Biodiversiteetin säilyttäminen, ekosysteemien toiminta ja taloudelliset kannustimet Kaakaometsätalouden tehostamisen yhteydessä. ConservationBiology, 23(5), 1176-1184. doi: 10.1111 / j.1523-1739.2009. 01220.x
- World Cocoa Foundation. (2019). Yhteenveto Norsunluurannikkoa koskevista yrityksen alustavista toimintasuunnitelmista. Washington D. C.: World Cocoa Foundation.Viitattu https://www.worldcocoafoundation.org/initiative/cocoa-forests-initiative/
- Norsunluurannikko investoi miljardi euroa metsänpeitteen täydentämiseen. (2019).Retrieved fromhttps://phys.org/news/2018-07-icoast-invest-billion-euros-replenish.html
- Pearce, F. (2019). Suklaapatukan todellinen hinta: Länsi-Afrikan rautatiet. Retrieved fromhttps://e360.yale.edu / features / the-real-price-of-a-chocolate-bar-west-africas-rainforets
- the Environment in Côte d ’ Ivoire: Challenges and OpportunitiesPost-conflict Environmental Assessment. (2019). Retrieved fromhttps: / / postconflict.unep.ch / en-cote-divoire-PCEA-photoessay-2015 /