mihin päättyy presidentti Obaman toiminta lain yläpuolella? Viime aikoina hän jopa meni niin pitkälle, että hyökkäsi toisen demokraattipresidentin allekirjoittamaa lainsäädännöllistä saavutusta vastaan, kaksijakoista vuoden 1996 uudistuslakia, jonka presidentti Clinton sanoi lopettavan ”hyvinvoinnin sellaisena kuin me sen tunnemme.”12. heinäkuuta Obama Department of Health and Human Services (HHS) antoi ohjeita sanomalla, että se antaa poikkeuslupia hyvinvointilain pakollisille työvaatimuksille-vaikka osastolla ei ole valtuuksia tehdä niin. Tämä vallan väärinkäyttö osoittaa presidentti Obaman vision hallituksen hallitsemasta yhteiskunnasta.
uudistus siirsi perheitä sosiaalihuollosta työelämään
1990-luvun alussa huolestuttiin yhä enemmän siitä, että rahahuolto jarrutti työnhakua ja oli luomassa pitkäaikaista riippuvuutta hyvinvoinnista. Tutkimukset osoittivat, että sosiaaliavustusohjelmilla onnistuttiin siirtämään perheet pois sosiaalihuollosta työelämään. Käytettyään veto-oikeuttaan lainsäädäntöön kahdesti presidentti Clinton työskenteli Republikaanikongressin kanssa korvaten Aid to Families with Dependent Children-ohjelman tilapäisellä avustuksella hädänalaisille perheille (TANF).
TANFIA rahoitetaan lohkoapurahoilla osavaltioille, Intiaaniheimoille ja territorioille, mikä antaa niille joustovaraa keksiä valtiollinen suunnitelma hyvinvointiohjelmien jäsentämiseksi parhaaksi katsomallaan tavalla. Joustavuuteen kuuluu se, kuinka paljon rahaa kullekin perheelle annetaan. Rahaan liittyy useita ehtoja, kuten vaatimus siitä, että suurin osa saajista käyttää vähintään 20-30 tuntia viikossa työhön tai työhön valmistautumiseen. Täysi-ikäisten avunsaajien elinikä on rajoitettu 60 kuukauteen. Valtiot määrittelevät omat sanktionsa perheille, jotka eivät täytä työn vaatimuksia.
vuoden 1996 hyvinvointiuudistus onnistui hyvin, kun perheet siirtyivät pysyvästä hyvinvointiriippuvuudesta omavaraisuuteen. Congressional Research Servicen mukaan rahallista sosiaaliavustusta saavien perheiden määrä romahti yli 60 prosenttia vuoden 1994 maaliskuun yli 5,1 miljoonasta perheestä 2,0 miljoonaan joulukuussa 2010. Toisen tutkimuksen mukaan köyhyydessä eläviä lapsia oli vuoteen 2003 mennessä 2,9 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 1995.
tällä hetkellä TANF: n blokkiavustus antaa 16,5 miljardia dollaria liittovaltion rahaa ja vaatii myös osavaltioita lahjoittamaan omia varojaan ohjelmaan. Se on hyväksytty syyskuuhun 2012 asti.
ilman valtuuksia Obama siirtää työntekijät takaisin sosiaalihuoltoon
Obaman hallinto käytti sääntelyvaltaansa väärin ilmoittamalla valtioille, että ne voisivat hakea HHS: n sihteeriltä vapautusta vuoden 1996 laissa säädetyistä työvaatimuksista. Hallinto väittää antaneensa ohjeistuksen, koska useat osavaltiot pyysivät lisää joustavuutta TANF-ohjelman hallinnointiin. Aluksi HHS pyysi valtioilta panosta hallinnollisen joustavuuden tarjoamiseen. Virallista ilmoitusta Sääntöehdotuksista ei kuitenkaan koskaan julkaistu, eikä presidentin tilikauden 2013 talousarviossa vaadittu kattavaa sosiaaliturvauudistusta eikä vihjailtu tällaisista muutoksista. Kongressissa on kaksijakoinen yksimielisyys siitä, että sosiaaliturvan uudistamista koskeva laki tarvitsee kattavan tarkastelun, koska se hyväksyttiin 16 vuotta sitten ja on yli kaksi vuotta myöhässä uudelleen hyväksymisestä. Mutta presidentti Obama on edennyt perustavanlaatuisia muutoksia TANF kuulematta kongressia.
laitos perusteli toimintaansa sillä, että se viittasi hyvinvointivaltion suunnitelmaan sisältyvään poikkeusvaltuutukseen ja sanoi, että pakollisista työvelvoitteista voitaisiin luopua, koska ne ovat osa suunnitelmaa. Työvelvoite on kuitenkin olennainen osa lakia,ja siitä ei voida poiketa ohjesäännön mukaan. Kongressi nimenomaan suojeli lakia tällaiselta hallinnolliselta ylitykseltä, mutta Obaman hallinto teki sen kuitenkin.
senaattori Orrin Hatch ja kongressiedustaja Dave Camp lähettivät HHS: n sihteerille kirjeen ohjeistuksen antamispäivänä. Kirjeessä esitettiin huolenaiheita, kyseenalaistettiin ministeriön valtuudet antaa ohjeistus ja pyydettiin yksityiskohtaista selvitystä ohjeistuksen oikeudellisista perusteluista heinäkuun 16.päivään mennessä. Sihteeri Sebelius vastasi lopulta heinäkuun 18.päivänä eikä tarjonnut enää asiallista selitystä teoilleen.
koska hallinnon vastaus ei juurikaan helpota huolia, senaattori Hatch ja kongressiedustaja Camp lähettivät kirjeen Government Accountability Officelle (GAO) pyytäen heitä tutkimaan tilannetta. He pyysivät GAO: ta tarkastelemaan erityisesti poikkeusluvan vaikutusta, onko kukaan muu HHS: n sihteeri väittänyt tällaista toimivaltaa TANF: n aloittamisesta kuluneiden 16 vuoden aikana, ja jos valtio on aiemmin pyytänyt luopumaan TANF: n työvaatimuksista, mikä oli HHS: n vastaus.
TANF
luopumalla TANFIN pakollisista työvaatimuksista presidentti ei muuta ainoastaan hyvinvointiohjelmaa vaan myös lasten hoito-ja kehitysrahaston (CDF) osallistumisvaatimuksia.
CDF: n tarkoituksena on maksaa pienituloisten perheiden lastenhoito, jotta heillä olisi turvallinen paikka jättää lapset heidän ollessaan töissä tai koulussa. Koska näiden kahden ohjelman vaatimukset liittyvät läheisesti toisiinsa, TANF: n pakollisista työvaatimuksista luopuminen voi vaikuttaa CCDF: n kelpoisuusvaatimuksiin.
lisäksi CCDF: n rahoituslähteet on hyväksyttävä uudelleen. Muuttamalla ohjelman osallistumisvaatimuksia yksipuolisesti Obaman hallinto on nostanut esiin uusia asioita, jotka on otettava huomioon ja on tarpeettomasti vaikeuttanut uudelleen valtuuttamista.
hallinnon viimeisin vallan väärinkäyttö heikentää presidentti Clintonin kaksijakoisen sosiaaliturvauudistuksen keskeistä osatekijää-säädöstä, joka on tarjonnut 16 vuotta taloudellisia mahdollisuuksia ja arvokkuutta vaikeuksissa oleville perheille. Näin tehdessään presidentti Obama on osoittanut täydellistä piittaamattomuutta paitsi laista myös siitä, että hän saa amerikkalaiset takaisin töihin.