on monia muutoksia, paineita, dissatisfactions ja mahdollisuuksia, jotka johtavat tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa esittämään sellaisia vaikeita kysymyksiä, joista filosofiat ja lähestymistavat kuten BLP ovat syntyneet.
taloudellinen välttämättömyys
koulutus on usein perusteltua – hallitusten ja muiden tahojen toimesta – investointina kansalliseen kilpailukykyyn ja vaurauteen, joka tuottaa korkeasti koulutettua, luovaa ja mukautuvaa työvoimaa, joka pystyy kilpailemaan globaaleilla markkinoilla.
mutta kuinka hyvin koulut menestyvät, kun otetaan huomioon, että ne tuottavat suuria määriä nuoria, joilla on nämä ominaisuudet?
raportti toisensa jälkeen osoittaa ”merkittävän yhteyden maailman koulutusjärjestelmien ja 21st century employers-järjestön tarpeiden välillä”. Toistuvasti vaaditaan opetussuunnitelmaa, jolla voitaisiin tehokkaasti kehittää ”yleisiä taitoja ja asenteita, ennen kaikkea oppimiskykyä”.
henkilökohtainen imperatiivi
globalisaation monimutkaisissa virtauksissa nuorten on vaikea kasvaa 2000-luvulla. Altistuminen moninaisille paineille ja epävarmuustekijöille, jotka liittyvät syvällisiin kysymyksiin, kuten toimeentuloon, kestävyyteen, seksuaalisuuteen, uskollisuuteen ja identiteettiin, ajaa nuoret epätoivoon tai holtittomampaan käytökseen.
se, kampelevatko nuoret vai menestyvätkö he ristiriitaisten mielikuvien ja ajatusten laajemmassa myllerryksessä, riippuu heidän käytössään olevista resursseista. Uiminen tai uppoaminen vaatii korkeaa henkistä ja tunneperäistä kehitystä.
kasvava mielipide sanoo, että koulutuksen tehtävänä on auttaa nuoria, ja väittää, että on paljon vähemmän tärkeää saavuttaa heidän iälleen määrätty matemaattisen ymmärryksen taso kuin se, että heillä on kestävyyttä ja neuvokkuutta vastata yleisempiin, reaalimaailman tyyppisiin paineisiin ja epävarmuuteen.
Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen suuri Ennakointihanke ”henkinen pääoma ja hyvinvointi” keräsi laajan joukon asiantuntijaneuvoja ennakoitavissa olevista sosiaalisista ja teknologisista suuntauksista sekä henkilökohtaisista ja aineellisista resursseista, joita tarvitaan todennäköisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi.
raportissa todettiin, että ihmisen hyvinvointi monimutkaisena aikana tulee yhä riippuvaisemmaksi tavasta olla utelias, tiedonhaluinen, kokeellinen, pohdiskeleva ja seurallinen – lyhyesti sanottuna elinikäinen ja koko elämän kattava oppija.
ja muut
pelissä on paljon muitakin imperatiiveja.
digitaalinen imperatiivi. Jos emme löydä kouluista sellaisia asioita, joita lapsille ei voi opettaa koneelta, meidän ei pitäisi yllättyä, jos he alkavat pitää koulunkäyntiä sarjana ärsyttävinä keskeytyksinä koulunkäyntiinsä.
the assessment imperative. Kun yli puolet 16-vuotiaista lopettaa koulunkäyntinsä heikommalla arvosanalla kuin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on asettanut ”riittävän hyvän” koulutuksen mittapuuksi, he kokevat itsensä suhteellisen epäonnistuneiksi. Arvioinnin ja sertifioinnin näkökulmasta koulussa on oltava toinen ”voittamisen tapa”, jota nuoret itse arvostavat. On paljon vaikeampi löytää keinoja osoittaa, ovatko 16-vuotiaat uteliaampia, päättäväisempiä, kekseliäämpiä ja hyväntuulisempia kuin vaikkapa vuosi sitten, jotta poliitikot eivät yrittäisi. Mutta ellei tällaisia indikaattoreita kehitetä, GCSE ja A-tason tulokset ovat edelleen häntä, joka wags koiran koulutuksen.
the disaffection imperative. Yli 67 000 lasta lintsaa joka päivä, ja määrä kasvaa. On paljon muitakin masentavia tilastoja, jotka yhdessä viestittävät, että monet oppilaat erotetaan koulusta.
he tarvitsevat rikkaamman pedagogisen ympäristön, jossa he voivat osallistua määrätietoisemmin heitä kiinnostaviin aiheisiin ja projekteihin.
onnistumispakko. On olemassa hyviä todisteita, jotka viittaavat siihen, että koulutkin eivät menesty hyvin. He osaavat saada hyviä arvosanoja, mutta suhtautuvat usein ahdistuneesti omaan suoritukseensa. He osaavat onnistua, mutta he eivät ole oppineet epäonnistumaan tai kamppailemaan.
onnen imperatiivi.Mitä vaaditaan, jotta voisi olla onnellinen monimutkaisessa, haastavassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa? Lottovoitto? Aineellista rikkautta? Negatiivisten tunteiden hallitseminen? Yksi luotettavimmista onnellisuuden lähteistä osoittautuu oppimiseksi. Ihmiset kertovat olevansa onnellisia, kun he joutuvat painimaan jonkin vaikean mutta arvokkaan asian kanssa; kun he tuntevat olevansa johdossa, eivätkä muut arvostele heitä. Jos siis haluamme, että lapsemme ovat onnellisia, meidän on autettava heitä löytämään ’taistelun ilo’ ja ymmärtämään ja kehittämään arvokasta oppimista
yhdessä, me (monien muiden kanssa) pidämme ylivoimaisena perusteluja sille, että kasvatuksen prioriteetteja ja käytäntöjä on ajateltava radikaalilla tavalla uudelleen. Lisäksi ne kaikki viittaavat siihen suuntaan, mihin BLP pyrkii.