Kreikan kansallislaulu ja sen merkitys

Kreikan kansallislaulu on yksi tunnetuimmista koko maailmassa, ja se on maan ”kansallisrunoilijan” Dionysios Solomoksen kirjoittamista kappaleista pisin.

sen nimi on Ὕμνος εἰς τννλλευθερίαν ” (virsi vapaudelle). Se kirjoitettiin 158-säkeisenä runona vuonna 1823 kreikkalaisella Zakynthoksen saarella ja painettiin vuotta myöhemmin Missolonghissa.

Solomoksen runo sai innoituksensa Kreikan vapaussodassa taistelleista urheista miehistä ja Kreikan uskomattoman pitkästä, rikkaasta historiasta.

vuonna 1865 Kreikan kuningas Yrjö I vieraili Korfulla ja kuuli saaren filharmonisen orkesterin esittävän kolme ensimmäistä säkeistöä, jotka oopperasäveltäjä Nikolaos Mantzaros oli säveltänyt.

kuningas oli niin vaikuttunut, että hän määräsi yhtyeen musiikin soitettavaksi virallisissa tilaisuuksissa; näin Vapaudenhymnistä tuli välittömästi Kreikan kansallislaulu.

vuodesta 1966 lähtien siitä tuli myös Kyproksen kansallislaulu sen ministerineuvoston päätöksellä.

Kreikan kansallislaulu kuvaa kohtauksia vapaussodasta

”Hymn to Liberty” käsittelee useita Vapaussodan teemoja muita Kreikan pitkän ja maineikkaan historian ajalta.

runoilija esittelee vapauden jumalattaren ja muistelee maan historian aikana tapahtuneita marttyyrikuolemia ja sen ”orjien” kapinaa vieraan vallan alla — sekä Helleeninä olemisen iloja.

Solomos kertoo myös eurooppalaisten hallitsijoiden halveksunnasta Kreikkaa kohtaan ja kreikkalaisten halveksivasta välinpitämättömyydestä Osmanien myönteistä asennetta kohtaan.

Kreikan kansallislaulun säkeistössä 35-74 runoilija kuvaa turkkilaisen Peloponnesoksen pääkaupungin ja linnoituksen Tripolitsan taistelua ja kukistumista.

säkeistöt 75-87 puhuvat Korintin taistelusta ja draama alin mahtavan armeijan tuhoamisesta Dervenakiassa.

Missolonghin Ensimmäinen piiritys vuonna 1822 ja Osmanien hukkuminen Akheloos-jokeen kuvataan Songin säkeistöissä 88-122.

sodan rohkeat merisotatoimet, lähinnä Turkin lippulaivan polttaminen Tenedoksen lähellä, on kuvattu säkeissä 123-138, samoin kuin turkkilaisten suorittama Konstantinopolin patriarkan Gregoriuksen barbaarinen hirttäminen.

Kreikan kansallislaulun epilogissa (139-158) runoilija neuvoo entisiä taistelijoita pääsemään eroon vahingollisesta eripurastaan ja pikkumaisista erimielisyyksistään ja kehottaa Euroopan mahtimiehiä sallimaan Kreikan täydellisen vapauttamisen.

Kreikan kansallislaulun englanninkielinen loppusointu

1. I do know thee by the direful
cutting edge of thy keen sword
I do know your eye stare ireful
counting fast the lands restored

2. Thou camest forth off the departed
Greeks who died and lived for thee
and like erstwhile stouthearted
Hail oh hail thee Liberty

3. There inside thou wert staying
reticent, katkeroitunut too
for a summon thou wert praying
telling you come back anew

4.Se hyvä päivä aina viipyi
jokainen asia oli mykkä ympärillä
sillä sorto pelotti
ja slaavit sitoivat heidät

5. Voi sinua! Sinun ainoa lohtusi
istuu yksin kertomassa huokaillen
loistoa ohi, kun olit peloton
ja kertasi niitä itkemään

6. Ja odottaa kutsuvaa
liberaalia vahvaa ääntä uskaltaa
sinun toinen kätesi lyö
surusta ja epätoivosta

7. … sanoo will, ah! will I never
raise my head from these lorn wilds?
yllä olevista vastauksista kuten aina
valittajat, ketjut, kaikenlaiset kahleet

8. Then thine eyes you ’ DST lift up weeping,
UTY, full of tears and red,
on thy dress unendly dripping
gobs of Greek blood turhaan vuodatettu

9. With thy clothes blooded and löyhkäävä
I would thou kepst on sliving out
to the foreign countries seeking
further hands both strong and stout

10. Yht alone thou hadst departed
and you camest back all alone
for the gates will not get erosed
when ’tis need who’ s knocking on

11. Toiset sinun povellasi itkevät
, mutta he eivät tarjonneet hengähdystaukoa,
toiset auttavat sanoja toimittaen
mutta huijasivat sinua ilkeydestä

12. Muut, voi! sinun epäonnestasi
iloitsivat ja lörpöttelivät,
”mene pois orvojesi luo,
mene” obduraatti sanoisi

13. Now thy feet homewards toil
and they overwiftly roll
on the rock or on the ground
which thy glory do remember

14. Overlowly it is bowing
triple-wretched thy sad head,
beggar. ovelta ovelle kuka menee
ja heidän henkensä paino liian kuolleena

15. Aye, but now they ’re counterfiring
all thy seed with urge and Hirth,
and they’ re seeking luja, väsymätön
either victory or death

16. Thou camest forth off the departed
Greeks who died and lived for thee
and like erstwhile stouthearted
Hail oh hail thee Liberty

17. When the sky been thy gumption,
who, for the sorring brute,
in thy motherland with kindness
noured flowers both and fruit,

18. … oli helpottunut, ja se alkoi
an infernal blare to pour,
ja to thee response oli darrannut
Riian battle crying roar

19. Each one of thy lands have called thee
warmly greeting thee with wish
and the suits are shouting boldly
what the heart will not disappointed

20. Huutoja, jotka tavoittivat tähdet taivaassa
myös Jooniansaarilta,
kuormat kohotettuja käsiä heiluttavat edelleen
osoittaen kuinka heidän huutonsa oli totta

21 …vaikka kahlittuina ja erotettuina
jokainen liukkaalla asetuksella
ja otsaa koristeltuna
”petollisella vapaudella”

22. Sydämellisesti tyytyväinen ja vaikuttanut
oli Washingtonin vapaa maa
ja ketjut olivat muistelleet
, että hänet vangittiin tutkintavankeudessa

23. Linnastaan hän karjuu
aivan kuin tervehtisi mitä tehdään
ja maneesistaan hän ravistelee rynnistäen
espanjalaisen leijonan

24. Hän hätkähdytti neljänneksissään
Englannin raivokas peto, joka on
lähettänyt Venäjän kaukaisiin kulmiin
kovaa vihansa murinaa;

25. … jossa asento osoittaa selvästi
kuinka paljon lihaksia kätkee hänen käsivartensa,
Egeanmeren aalloissa hän heittää
tulehtuneen tuijotuksen, joka hälyttää

26. Pilvien yli hän bongaa sinut
myös Kotkan silmän, kun hänen
siipensä ja kyntensä kasvavat doughty
Italian raatoihin

27. … and against thee he turns hostile,
since forever hating thee,
squawks and squawks the bloody foe while
trying to impede thy spree.

28. Silti et ajattele mitään
muuta kuin minne sinun pitäisi mennä ensin,
et replikoi, etkä dost jotain
kaikille niille, jotka ovat sinut kironneet,

29. … like tall mountain which is letting
the brash filthy water flow
to his feet and just there setting
the foul scum that soon will go,

30. … joka antaa voimakkaan pyörremyrskyn
myös raesateen ja rankkasateen
iskeä ankaralla ruoskinnallaan
ikuisen huippunsa turhaan

31. Voi häntä! Voi häntä, joka
fatelornista löytyy seuraa
sinun innokas miekkasi ja jolla on päähänpisto
stay and put it to the test

32. Häijy hirviö ajattelee nyt
, että se kadottaa harhailevan pentunsa
erst se karisee sitten se repii
ja se himoitsee ihmisverta,

33. … nyt hän juoksee läpi kaikki metsät
vuoret, pellot, rotkot ja maan,
missä hän seisoi tai ohitti sadot
Kauhu, autioitus, kuolema.

34. Horror, death and desolation
everywhere thou has passed too
for it brings thee närkästys
En ’ my sword unheathed to view

35. Katso, seinät, jotka seisovat korkeina tuolla,
Tripoli inhottava kuoppa,
tuomion molemmat ja terrorin ukkonen
nyt sinä tahdot ’ St heittää sen päälle

36. Voitot rikollisia
vastaan täyttivät silmät soralla ja virneellä,
sokeina heidän uppoaville aseilleen
ja heidän sotahuudoilleen din

37. Tärisevät nyrkit sinua kohti ja hiertävät
hampaita he yrittävät näyttää scadinsa.
Hearken thou not to the fright ’ ning
myriads, men and callow lads?

38. Muutama suu ja vähemmän silmiä
jää sinä avoimeksi, häpeä,
suremaan kaikkien elämien kuolemaa
, joita murhe vaatii!

39. He tulevat esiin ja alkoivat ottaa yhteen
kipinätaistelun salamavalot
musketit lataavat, ampuvat, vilkkuvat
miekanterät kimmeltävät, thrash ja leikkaavat

40. Miksi ottelu on jo päättynyt?
miksi on myös niukkaa verta?
I look the foes ascending
to the castle swift they scud.

41. Kreivi! He ovat numerottomia craven
jotka juoksevat henkensä edestä,
he suosivat selkäänsä ammuttua gravenia
, etteivät jäisi maistelemaan puukkoa

42. Pysykää lukkojen takana, etenemme pian sinne!
odota, kunnes olet varma attritesta!
odota, loppu on tulossa, vastaus,
yön pimeydessä!

43. He vastasivat ja taistelu
alkaa ja sytyttää paikan tuleen
ridge to ridge the buzz and rattle
kuulostaen turbulentilta ja dire

44. Kuulen muskettien ploppauksen
ja alla kolisevat miekat
kuulen kirveiden hakkaamisen
ja hampaiden narskumisen

45. Ah, mikä yö tämä olikaan, se
täyttää järjen kauhulla!
ei ollut enää unta eikä taukoa
Pelastakaa kuolleiden katkeruus.

46. Toiminnan aika ja paikka,
the ado, The screaming folk,
the extreme Cruel hearted passion
marking war, The rising smoke,

47. … the loud blasts, the dark and UTY
setting pierced by fire bursts,
closely representing Hades
eager to receive the curs,

48. … odottavat heitä. Lukemattomat varjot
näkyvät, alastomina jaloillaan,
tyttäret, vanhimmat, laddies, lesket,
vauvat koukussa vielä tisseihin.

49. Kaikki pilkkopimeät ” tis nyt parveilee
musta haudan surujoukko
kuin kitkerä surupallo
kuolinvuoteella, tumma pilvi

50. Ruoskat, sellaisenaan kasatut ruoskat
itivät maan takahuoneesta,
ne kaikki epäoikeudenmukaisesti teurastettiin
turkkilaisten raivo

51. Monet kuin korvat keimailivat
peltojen korjuun yhteydessä,
lähes kaikki nämä osat takkusivat
peittivät nämä traagiset sadot

52. Siellä täällä kaikkialla hälinässä
utuinen tähtivalo sekoitti lauman
, kun he suuntasivat linnaan
kuoleman kaltaisella hiljaisella kävelyllä

53. Samoin alla olevilla tasangoilla
tiheästi kasvullista metsää,
joka kerta kun puolikuu heittää
pientä vaaleaa valoa, joka laimenee

54. tuulissa, jotka pehmeästi kahisevat
lehdiltä riisuttujen oksien läpi,
himmeät läiskät järisyttävät ja töksähtelevät
, missä sivuhaarat koskettavat ikätovereitaan.

55. Silmillään he vilkuilevat jatkuvasti
’kierros löytääkseen verilammikot,
veressä he villisti tanssivat,
heidän käheä murinansa muuttuu tulvaksi

56. … and cavorting they are bunching
’round the Greek ferocious bands
and the uljas breasts are touching
with their eloton wintry hands

57, This benumbing touch is going
deep inside the inner parts
letting out the grief they’ re stowing
leaving armottomat the hearts

58. Näin kauhistuttavasti kasvaa
tämä turmiollinen taistelutanssi,
kuin kuriton tuuletus
yksinäisen meren lakeudella

59. High and low they ’ re striking madly,
each and every hit they land
’tis a hit several and deadly,
without need for second hand

60. Jokainen ruumis, joka hikoilee, kirskuu
kuin sielunsa sisältä,
vihanpolttoon kyllästyneenä,
pyrkii keinolla millä hyvänsä liehumaan

61. Sydämen lyönnit lyövät
rinnoissa hitaasti ja miffed
ja kädet aina kun lyö
ovat kaksi tai useampia kertoja yhtä nopeita

62. Niille kaikille ei ole taivasta,
ei aavaa merta, ei edes maata,
ylämaailmalle ja alamaailmalle
keskitä piiritystään

63. Jännitys ja raivo
ovat niin karuja, kun molemmat osapuolet pyrkivät
päättäväisyyteen, että saa sinut huolestumaan
kukaan ei jää eloon

64. Katso mis ’ ry kumuloitui
näissä käsissä, jotka repivät elämän kierteitä!
maassa kaatuneet
lukuisat jalat, käsivarret ja päät,

65. … tuppia, miekkoja ja kaljuja,
raasut katkaistu tai viilletty kahtia,
aivot lojuivat ympäri wat ’ Rya.
höyryävät suolet ruumiit sylkevät.

66. Kukaan ei maksaisi edes ilmoitusta
teurastukseen vain vähän,
ne kaikki takovat eteenpäin hirmuisesti.
seis! Riittää! Milloin lopetat?

67. Kukaan ei luovu vaihtoehdosta
, paitsi silloin, kun hän on valmis.
he eivät tunne lainkaan uupumusta
kuin olisivat juuri aloittaneet

68. Nyt kirot harvenevat
”Allah” he huutavat kovaa
mutta kristittyjen huulet ovat todemmat
”tuli” ”tuli” on heidän huutonsa

69. Leijonamieliset ne lyövät
viholliset kovaa huutaen aina ”tulta”
lippuhimoiset roistot sirottelevat
kirkuen ”Allahia” ne vetäytyvät

70. Kauhua ja pölypilviä kaikilla tahoilla
tuskaisia huokauksia, avuton huuto,
kaikkialla ympärillä heikkoja voihkuja ja kauhuja
ja kaikkialla ihmisiä kuolee

71. Voi kuinka monta! Silti lyijylaukaus
ei kaiku heidän korvissaan.
kaikki nyt munivat, missä kuollut laho
kun neljäs aamunkoitto vuodattaa kyyneleensä

72. Joki teurastettujen veri
kääntää rotkon ränniksi,
ja viaton ruoho kastoi
kasteen sijaan miesten verellä

73. New dawn ’s breeze, how poreileva,
thou no longer blow’ St across
to the foul-believers ’ crescent
blow thou, blow thou to the Cross!

74. Thou camest forth off the departed
Greeks who died and lived for thee
and like erstwhile stouthearted
Hail oh hail thee Liberty

75. Siellä katsellaan Korintin peltoja,
mutta auringon valo ei pääse
läpi planetaarioilla tisn ’ t kaatamalla
tai viinitarhoilla, vesilläkin

76. Easeful aether, hätkähdyttävä,
not a huoleton soundi would fleet,
not a fife ’ s jovial warbling,
not a lamb would only määkäise.

77. Tuhannet sotilaat rynnivät
kuin aallot rantaan,
mutta sinun urheat urheat ovat reippaita,
he pitävät lukua ei enää

78. Oi kolmesataa spartalaista Korottakaa te
tälle maalle palatkaa uudelleen
ja lapsenne katselevat ylpeinä teitä
kuinka paljon he muistuttavatkaan teitä!

79. O ’ er your braves the lot are Shaked,
by their blinded stride apace
barred in Corinth they were taken
to LiDE out and shun the chase

80. Lähettää tuhon enkelin
nälänhädän ja sairauden, jotka ottavat
muodon luurankoina ja toimintana,
kävelevät rinta rinnan haravoivat,

81. … maaten ruohikolla ja heittäytyen
he olivat kuolemaisillaan kaikkialla
The forsaken wretched leavings
of disaster, flight, despair

82. Sinä jumalainen ja kuihtumaton,
kykenevä mihin tahansa tekoon,
Liberty, now gory, aching,
in the valley is thy tread.

83. Varjossa koukussa yhdessä
näen heidätkin rivissä helmiä,
tanssivat neitsytjoukko ikuisesti,
käsi kädessä Kreikkalaistytöt,

84. … kuoro heidän askeleensa, heidän äänensä piristävä,
silmät eroottinen täynnä hohtoa,
in the breeze jumalallisesti heiluttaen
kiharat mustaa ja auburnia hiuksia.

85. Sieluni iloitsee suolaisesta,
jokaisen rinnoista,
vapauden ja rohkeuden maidosta,
jotka ruokkivat syntymätöntä aurinkoaan

86. On the greensward, amid blossoms
I forgot my cup sideain,
liberal songs and awesome
after Pindar I recite.

87. Thou camest forth off the departed
Greeks who died and lived for thee
and like erstwhile stouthearted
Hail oh hail thee Liberty

88. Sinä esiintyi Missolonghi
Kristuksen siunatuin syntymä laudille,
erämaa vie sydämen ja kaipauksen
Jumalan Pojan Kukat

89. Holding cross, liekehtivä hahmo,
the Religion, tuli liittolainen
thy cause, ja vapiseva sormi
osoittaen tietä kirkkaasti taivaalta

90. … ”on this”, hän julisti, ” here dry land,
Liberty, stand mountain tall!”,
kisses thee on mouth and silent
enters lone the church ’ s hall

91. O ’ er alttarin juhlallinen hän laskeutuu
tuoksuvassa savuisessa pilvessä
thurible it billows,
kurkottaen kadonnutta joukkoa,

92. … and she ’ s heeding to the service
that she teached without constraints,
staring to the lights unselfish,
bowing humble ’foreint The Saints

93. Ketä he lähestyvät paukuttaen
ja niin äänekkäästi talloen
aseita ja lisää aseiden kolinaa?
Tall thou straight up forhewith!

94. Ah, kirkas valo, joka sinua kieputtaa
kuin kruunu auringon ympärysmitan ympärillä
grandly kiiltää kaukaa hämmentäen,
ei, se ei ole tästä maasta

95. All of thee a blazing splendour
everything lip, otsa, eye
sheens thy leg, thy kyynärvarsi and more
all around thee is in light

96. Firm thou raisest thy sword against them
with three loikkaa ahead thou spike ’St
tall like tower you aggresst them
on the fourth one down thou strike’ St

97. Vahvalla äänellä ja pakottavalla
vääräuskoisille sinkoutui:
”Fools today He’ s born expelling
pain, the Saviour of the world”

98. He says, hearken ” I ’ m Your Father
Alpha and Omega both
speak out, where shall you take cover
if you intigate my wrath?

99. I may rain a restless fire
that if you compare it to
hell ’ S peräänantamaton timeless Rovio,
know, the latter feels like dew

100. Se voi ahmia alas kuin tikku
maat suunnattoman korkeita, mutta sitten
maat, vuoret se voi sintrata
metsät ja villipedot ja ihmiset

101. It shall be scorching and bereaving
e ’en a breath shall not be saved
save the wind that shall be breathing
with leftover ashes coupled”.

102. Joku ihmettelee saattaa kysellä:
Oletko sinä hänen vihansa sisko?
Who is worthy ’ nough to quell thee
or confront thee, I inquire?

103. Järkyttynyt maa näkee raakalaisen
urhoollisen käsivarsissasi ja lihaksissasi,
että se haluaa täysin tuhota
kaikki Kristittyjä vihaavat Kutut

104. ’Tis conceived too by the waters,
I can he he Into to feast
snarling loudly at the squatters,
jyrisevät kuin he olisivat peto

105. Voi! Huonosti menestyneet miehet, miksi rynnätä
kohti Akeloista virtaa
ja yrittää ylittää sen puuskaisesti,
näppärästi karttaen takaa-ajajia niin?

106. Vedet syöksyvät vuolaasti spume-Kylvö
ja tulvat ovat melko syviä.
There ye early found your tombstone
” for your ultimate defeat

107. Kiroilua, itkua, hakkerointia, gnarling
jokainen vihollisten kurkunpää,
ja raivoava virta kurlaus
jokainen kirous, jonka viha heittää

108. Umpimähkäiset hevoset kiemurtelivat röyhkeästi
takajaloillaan
hätkähdyttivät, kompastelivat, polvistuivat
astuivat siroteltuihin vartaloihin, päihin

109. Toiset tovereilleen, jotka kurottavat
hakemaan apua ja yskivät
toiset purevat lihaa ja kirkuvat
kunnes ovat kuolleita tai ’tis raahattiin pois

110. Myriad heads give in despondent
eyes are almost popping out,
staring stars cold, not respondent,
for the last time no doubt

111. Nyt rytinä hiljalleen laantuu
-lisäämällä joen kuormaa-
hevosten hirsi, miesten vaikerointi, kerjääminen,
kantoivat viimeiseen majapaikkaansa

112. Haluaisin kuulla hänen pauhaavan,
syvä valtameri just näin,
hagarenen kutu alkaa kuluttaa
suuria aaltoja hänen kuilussaan

113. … jonne Hagia Sofia makaa
seitsemän kukkulan välissä,
jokaisen elottoman ruumiin kuivuessa
alastomana, kalliomyllyjen murskaamana

114. … Jumalan viha hyljätköön ne
kasattuna vuorilla ja moka
Kuun veli kerää ne
tästä jumalanhylkäämästä kannasta

115. Muuttukoon jokainen kivi hautakiveksi
, jotta sekä Uskonto että
vapaus voivat polkea tätä tuomioaluetta
hitaasti laskien käsi kädessä

116. Siellä nyt esiin nousee
pinnalla selällään oleva ruho, jäykkä
ja toinen uponnut
katoamassa rytäkässä

117. … ja joki raivoaa vielä enemmän
ja tulvavedet kangastavat
aina, aina raivoisasti
vihaisia aaltoja ja pakkassää

118. Oh why couldn ’t I take after
Moses’ s orotund voice?
kun inhotut hukkuivat, Nauru
kaikui ja sydämet riemuitsivat,

119. … sitten hän kiitollinen alkoi ylistää
Jumalaa, ennen meren raivoa, ääneen,
ja hänen sanansa kaikuvat katsellessaan
numerotonta beholden crowdia.

120. Sitten he yhtyivät tanssimaan, tömistelemään
Aaronin sisar ja tytöt,
Mirjam profeetta piiskasi
on a timbrel ’round she twirls,

121. … tytötkin hyppelehtivät
kädet levällään,
kukkaseppeleiset, laulavat pysähtymättä
timbreleillään, vierekkäin

122. I do know thee by the direful
cutting edge of thy keen sword
I do know your eye stare ireful
counting fast the lands restored

123. Aye, on these, ’ tis celebrated,
no one beats thee, thou excel,
but thou are not related
with the open seas as well

124. Elementti, joka leviää yltäkylläisesti
aaltoja ympäri maapallon laajaa avaruutta
ja on jokainen ympäröivä maa,
Kuva sinun august grace

125. Ja hämmentäessä, äänekkäästi karjuen
terrorisoiden jokaista korvaa,
jokainen puu tuntee vaaran huimaavan
ja himoitsee suojaisaa laituria

126. Kun tyyneydellä ”tis sprucing
and the sun is shining high,
all the colours” tis producing
of a bluer than blue sky

127. Maalla ’ tis celebrated
no one beats thee, thou excel,
but thou are not unlikate
with the open sea as also

128. Lukemattomat takiloiden massat,
tungosta, kun pensasmaan sydän
ahtaat mastot täydessä vauhdissa ohittaen
täydet purjeet ulottuvat leveydelle

129. Thou are forwarding thy forces,
even if they ’ re few thou steer
skillly deciding losss,
raiding, burning, striking fear

130. I can see thee ahne staring
in the offing two big ones
and a deadly Thunder’rous flaring
strike thou wreakest with thy guns

131. Se syttyy, laajenee ja palaa,
räjäytykset auttavat liekkikieliä niiden ahmimisessa,
kaikki meri ympärillä muuttuu
karmiininpunaiseksi, jossa on verevä sävy

132. Nyt sotapäälliköt ovat kaikki hukkumassa
yksikään ruumis ei säästynyt.
patriarkka iloitsee laskemalla
syvyyksistä sinä valehtelit!

133. Pääsiäisen aikana ystävät kohtasivat
vihollisensa amiss
ja heidän huulensa värisivät tervehtiessään
heitä ja tarjoten suudelman

134. Noilla laakereilla sinä olet hajonnut,
ei, hänen jalkaansa hän ei voi painaa
ja kättä Sinä suutelit valheet pirstaleina,
ei enää, se ei voi enää siunata

135. Surkaa te kaikki, koska johtaja
kirkkomme ja uskomme,
surkaa, surkaa, siellä roikkuu
kuin hän olisi joku murheellinen varas!

136. Hänen suunsa ammotti auki leveästi
vain tunteja sen jälkeen, kun se sai
Herran veren ja Herran ruumiin;
’tis ikään kuin hän haluaisi antaa

137. … jälleen kirous, että hän huusi
just ’foreign he was done unright,
to whomever isn’ t fighting
and is ability to fight

138. Voin kuulla hänen jyrinänsä, taistelunsa
avomerellä, maalla
ja karjuessaan hän sytyttää
ikuisen liekin, joka on suuri

139. Sydän paloitellaan ja testataan.
odota! My hand aback she grips,
to stay silent I ’ m requested
by the finger on her lips

140. Hän kääntyy ympäri ja empii
vertaisia Euroopassa kolme kertaa
sitten hänen silmänsä kääntyvät keskittyen
takaisin Kreikkaan, hän sanoo nämä rivit:

141. Hear, my lads, ’ tis like fete making
any war for you, no sweat,
and your polves are never tutising
in the face of any threat

142. Kaikki voimat hillitsevät
clear from you miekka tupessa,
one invincible ’ s remaining,
nyppii laakeriseppeleesi

143. Yksi, että kun tyytyväinen, koira väsynyt
tulet takaisin tulikuumana,
voittojen sammuttamana ja ampumalla
ah, se herättää mielen ja ajatuksen

144. ”Tis Discord who holds beguiling
royal mace, the cunning shrew,
and to everyone she’ s smiling,
saying ”take it, thou shoulst too”

145. This slick mace she ’s slyly showing
truly hath a splendid guise
touch it not, because’ tis stowing
bitter tears ere now and cries

146. Ääneltä, joka vihaa teitä mielettömästi,
nay lads, älköön se kuuluko
että vaikutusvaltanne kääntyy ilomielin
Oman veljenne päähän

147. Olkoot vieraat kansat sitten
ajattelemassa tai toden totta sanomassa limalla:
”jos he vihaavat toisiaan
vapaus ei ole heitä varten”

148. Care for maces not a smidgen;
all the blood that shall be shed
for the homeland and religion
worth the same outside who bled

149. Tämän veren vuoksi et priseeraa
uskosi ja isänmaasi puolesta myös
aloita, rukoilen sinua, sovittele
kiss, syleile kuin veljet tekevät

150. Kuinka paljon jäljellä, älä lyhytnäköisesti,
kuinka paljon enemmän voittaa nämä sodat!
Victory, if ye ’ re united
shall every single time be yours.

151. Oh ye heroes brave and cited
raise a Cross and loudly cry
with one voice, one heart, united:
” Noble Kings turn here thine eye!”

152. Yksi symboli te kaikki palvotte
on tämä, tästä te kaikki
see us gory and by curs hit,
kamppailee, selkä seinää vasten

153. He teloittavat aina
sitä, kiroilevat ja kaatavat sen päälle
ja sen lapset harventavat,
sen uskossa he halveksivat ja sylkevät

154. ”Tis for this we’ re shedding sleepless
christian blood unfortly too
that is screaming from the deepness
of the night: Revenge is due

155. Ettekö kuule, te valitut astiat
meidän Jumalamme, tämä kauhea huuto?
nyt vuosisatojen ajan se kuuroutui
ei hetkeäkään hiljentynyt

156. Hark you not the clamour, pikemmin
kaikuu kuin Abelin blare?
No, The wind does not so wuther
nor ’tis howling o’ er your hair!

157. Mitä aiot tehdä? Annatko meidän
kehittää vapaan maan
vai kenties piiritätkö meitä
niin kuin politiikka käskee?

158. If this is what you are deeming
here look the Cross, review!
Noble Kings then come ye teeming!
Come ye swift and strike it too!

Dionysios Solomos

syntyi 8.huhtikuuta 1798 Zakynthoksen saarella, ja Solomos oli Heptanilaisen Runokoulun keskeinen hahmo. Hän opiskeli Italiassa kymmenen vuotta ennen kuin palasi Kreikkaan kirjoittamaan.

häntä pidetään Kreikan kansallisrunoilijana paitsi Vapaudenhymninsä vuoksi, josta tuli nopeasti Kreikan kansallislaulu, myös hänen panoksensa kreikkalaisen runouden hyväksi.

Solomos ei ainoastaan kirjoittanut loistavaa runoutta, vaan myös edisti Kreikan varhaisemman runoperinteen säilymistä ja korosti sen hyödyllisyyttä nykykirjallisuudelle.

kaksi hänen merkittävää runoaan ovat Ὁ Κρητικός (kreetalainen) ,λλεύθεροι Πολιορκημένοι (Vapaa piiritetty).

traagisesti häneltä ei valmistunut muuta runoa kuin virsi vapaudelle, eikä juuri mitään muuta hänen kirjoittamaansa julkaistu hänen elinaikanaan.

Kreikan kansallisrunoilija kuoli 9. helmikuuta 1857. Koska hänen runonsa jäivät keskeneräisiksi, ne toimitti ja julkaisi myöhemmin hänen ystävänsä ja runoilijatoverinsa Iakovos Polylas.