Postikortti Suicide Hill Courtesy Fort St. John North Peace Museum I986.27.06
sota-ajan kiireen ajamana Alaska Highwayn rakentaminen on edelleen eeppinen saavutus, 75 vuotta myöhemmin.
maantie alkoi kuin unelma.
1920 – luvulla Yhdysvallat halusi Kanadan kautta kulkevan reitin, joka yhdistäisi Alaskan – sen suurimman ja harvimmin asutun alueen-48 osavaltioon 49.leveyspiirin eteläpuolella. Noin 800 kilometriä maata oli Alaskan ja muun Yhdysvaltojen välissä. Pohjois-BC: n ja Yukonin kautta Alaskaan ei ollut Maitse kulkevaa reittiä, joten Yhdysvaltain pohjoisin osavaltio oli riippuvainen lento-ja meriliikenteestä.
tuolloin Kanadaa ei vain kiinnostanut – saavutettavaa ei juuri ollut,ja seuraava vuosikymmen toi suuren laman.
sota-ajan ajo
kaikki muuttui, kun japanilaiset pommittivat Pearl Harbouria Havaijilla joulukuussa. 7, 1941. Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan ja huolto-ja puolustusreitti tuli kriittiseksi molemmille maille. Kanada suostui Alaskan ja Kanadan välisen valtatien rakentamiseen sillä ehdolla, että Yhdysvallat maksaa laskun ja että reitti luovutetaan sodan jälkeen Kanadalle.
8. Maaliskuuta 1942 Dawson Creekiin saapui satoja rakennustarvikkeiden kappaleita junalla. US Army Corps of Engineers sijoitti yli 10 000 amerikkalaista sotilasta Alaskaan, BC: hen ja Yukoniin rakentamaan moottoritietä eri paikoista alkaen.
tiestö Pohjantien läpi. Yhdysvaltain armeijan pioneerijoukot
Uni vai painajainen?
jos valtatie oli unelmien täyttymys, sen tekeminen oli painajaista. Pohjoisen talvi oli ankarampi kuin suurin osa sotilaista oli koskaan osannut tai osannut kuvitellakaan. Kesä toi mukanaan helteisiä lämpötiloja, tukehduttavaa pölyä ja verenhimoisia hyttys-ja mustakärpäsmassoja.
talvilämpötilat olivat kovia niin sotilaille kuin koneillekin. ”Kylmä sää
r uhkaa tienrakennuksen tasaista etenemistä”, sanoi legendaarinen Lorne Greene-kertoja Kanadan National Film Board of Canadan vuonna 1944 tekemässä dokumentissa” Pincers On Japan”. ”Jää tukki Pyörät, moottorit ja askelmat 40 pakkasasteessa, ja ne tarvitsevat voimakasta hoitoa pitääkseen ne vapaina ja rullaavina. Korjausmiehet rakentavat palot jäätyneiden kissojen (koneiden) alle ja ruokkivat liekit öljyllä.”
sotilaat työskentelivät seitsemänä päivänä viikossa työntäen tietä halki hakkaamattoman metsän ja pensaikon sekä vuorten ympäri. Keskiyön auringon ylimääräisen ”päivänvalon” kestäessä 24 tuntia miehistöt tekivät tuplavuoroja, ja pelkästään heinäkuussa maanteitä laskettiin 643 kilometriä.
”he työskentelivät niin kuin eivät ole koskaan ennen työskennelleet”, Greene sanoo. ”Päivät eivät tuo mukanaan mitään virkistäytymistä-ei muuta kuin työtä ja unta ja ruokaa ja loputonta metsää – – mutta aina miehet jatkavat matkaansa järjestäen aikaa ja taistellen saadakseen valmiiksi tien, elintärkeän huolto-ja puolustuskanavan perimmäisille hyökkäyksille Tyynenmeren toiselta puolelta. Kuva” Pincers On Japan”, National Film Board of Canada
Making Roads on Muskeg
The 2 400 km long route from Dawson Creek, BC, through the Yukon, and onto Delta Junction, Alaska valittiin helpomman ehdotetun aiemmin, joka olisi alkanut Prince George. Sotilasstrategit valitsivat sen yhdistääkseen Kanadan armeijan juuri rakentamat lentokentät Edmontonin ja Whitehorsen välille. Moottoritien valitsema reitti pohjoisten Kalliovuorten läpi ei kuitenkaan ollut kaikkien suosiossa…
”Alaska Highway winding in and winding out, täyttää mieleni vakavalla epäilyksellä siitä, joutuiko reitin suunnitellut lurjus helvettiin vai tuliko ulos!”- Eläkkeellä oleva kersantti Troy Hise, asemapaikkanaan Summit Lake, Historical Mile 392
mahdollisesti turhauttavin tekijä oli muskeg, lahoavat suot kasvillisuutta, joka pystyi – ja kyllä – nielemään tienrakennusvarusteet kokonaisina. Kostean maan päälle yritettiin” vakosamettia ” kaadetuilla puilla, ja puut yritettiin peittää täytteellä. Jotkut vakosamettiosat olivat jopa 15 metrin syvyisiä.
pohjoisen rakentamisen ja vakosamettitien haasteet U. S. Army Corps of Engineers
tien rakentaminen pohjoiseen maastoon oli uutta insinööreille, jotka huomasivat, että kun he poistivat maanpinnan, alla oleva ikirouta sulaisi ja upottaisi tien ja koneet. Sen jälkeen he muuttivat rakennustapaa niin, että paljas tienpohja peitettiin täytöllä, ennen kuin sulattaminen voitiin aloittaa. Vaikka suunnitelmissa oli rakentaa ensimmäisenä vuonna 36 jalkaa leveä reitti, todellisuudessa se oli vain 12-18 jalkaa, kertoo Milepostin video.
a Route to Desegregation
noin kolmannes maantiellä työskennelleistä yhdysvaltalaissotilaista oli afroamerikkalaisia, ja heille vastoinkäymiset olivat eksponentiaalisia. Sen lisäksi, että he työskentelivät ja asuivat erillään muista sotilaista, heidät erotettiin paikallisista yhteisöistä, eivätkä he saaneet samaa kaliiberia varusteita kuin muut, he työskentelivät usein käsityökaluilla koneiden sijaan. He nukkuivat enimmäkseen teltoissa, kun taas muilla sotilailla oli useammin puisia asuntoja.
tästä syrjinnästä huolimatta kolmen afroamerikkalaisen rykmentin panos oli huomattava, ja niiden ponnistelujen on katsottu edistäneen Yhdysvaltain asevoimien eriyttämistä vuonna 1948. Nyt 75 vuotta myöhemmin Alaskan osavaltion senaatti on tunnustanut heidän palveluksensa ” afroamerikkalaisten sotilaiden panoksella Alaska Highway Dayn rakentamisessa.”
heidän tarinaansa tutkii myös arvostettu kanadalainen kirjailija Lawrence Hill.
Soliders Jalostaa Sims Jr. Alfred Jalufkamet kohtaavat Contact Creekissä, Alaska Highwayn valmistuessa. US Army Corps of Engineers
rakennustyöt jatkuivat
, kun Alaska Highway valmistui syyskuussa. 24, 1942 alle kahdeksassa kuukaudessa, se oli erittäin karkea. Sitä kutsuttiin silloin ”Alcanin valtatieksi”, ja se tarjosi tilapäisiä hirsisiltoja, jyrkkiä laatoituksia, huonon tienpinnan, vähän suojakaiteita ja lähes loputtomasti mutkia mäkisessä ja vuoristoisessa maastossa (joskin jotkut arvelevat tien käänteiden olleen tarkoituksellisia välttääkseen eksymisen yläpuolella olevista viholliskoneista.)
tämän jälkeen armeija luovutti tien Yhdysvaltain Tielaitokselle, joka palkkasi yksityisiä tieurakoitsijoita parantamaan valittuja tieosuuksia ja asentamaan terässiltoja. Vuonna 1946 Kanadan osasto siirrettiin Kanadan armeijalle.
avattiin yleisölle (lopullisesti)
vuonna 1948 reitti avattiin yleisölle. Sykähdyttävä vuoden 1957 Chevroletin mainos ”Champs of the ALCAN Run” osoittaa, että matka oli silti kova, raju ja arvaamaton: ”kevennys välähti, raekuuro kaatui. Sade muutti tien tahnaksi. Ajoimme bändimme tuon huuhtoutuneen maan läpi Yukonin jätteeseen. Niinpä etenimme Arktisen pensaikon läpi, tuota vuoristotien nauhaa pitkin. Ja me pidimme askeleemme tuossa karussa kyydissä raskaasta kuormasta huolimatta.”
asiat paranivat 1960-ja 1970-luvuilla, jolloin provinssin hallitus päällysti Mile 0: sta Dawson Creekin kohdalla Mile 83: een, ja lopulta loppuosa reitistä Delta Junctioniin Alaskassa oli kovaa pinnoitusta. Kanadan osaa hallinnoivat nykyisin osissa BC: n liikenne-ja Infrastruktuuriministeriö, liittohallitus ja Yukonin hallitus.
nykyään Alaska Highway on täysin päällystetty ja sinne mahtuu kaikenlaisia matkailijoita kaupallisesta liikenteestä harrasteajoneuvojen asuntovaunuihin, jotka kuljettavat vuosittain yli 100 000 turistia pohjoiseen eeppiselle erämaavaellukselle. Poissa ovat monet vaihteet, sorapinta (lukuun ottamatta alueita parannettavina) ja puskuritarrat, jotka kerran julistivat: ”ajoin Alaska Highwayn ja selvisin.”
nykyään on sujuvampaa. JF Bergeron
Alaskan moottoritie, jota aikoinaan ajoivat vakavat sodanaikaiset huolet turvallisuudesta ja vapaudesta, on nyt teollisuuden huoltoreitti, yhteisöjen pelastusrengas ja tutkimusmatkailijoiden seikkailutie. Sankarilliset ponnistelut 75 vuotta sitten, kun ryhmä miehiä rakensi 2400 kilometrin reitin erämaiden ja poikkeuksellisten vaikeuksien läpi vain kahdeksassa kuukaudessa, ovat aina tämän tarinallisen reitin perusta.
Tsekkaa lisää kiehtovaa tietoa tästä historiallisesta ja mahtavasta insinööritaidon saavutuksesta, muun muassa Yhdysvaltain tuottama dokumentti vuodelta 1944. Army, Yhdysvaltain sotaministeriön elokuva korostaa rakentamista, video tuottama Yhdysvaltain National Park Service näyttää sillan rakentaminen soliders kahlaamalla rinta-syvällä vedessä ja listauksia juhlatilaisuuksia suunniteltu tälle kesälle.