Birgitta Ohlsson on kansallisen demokraattisen instituutin puoluejohtaja ja Ruotsin entinen EU-ministeri (2014-2018) ja Ruotsin valtiopäivien jäsen (2002-2018).
kun olin Ruotsin hallituksessa, nelivuotiaalla Stella-tyttärelläni oli tapana sanoa minulle: ”olet ministeri, mutta et voi koskaan tulla pääministeriksi, koska olet äiti.”
minut oli nimitetty Ruotsin Eurooppa — ja demokratiaministeriksi, kun odotin häntä-se aiheutti melkoisen kohun. Konservatiiviset poliitikot ja asiantuntijat julistivat, että olin ”vastuuton”, ikään kuin odottavana äitinä oleminen jotenkin estäisi minua palvelemasta hallituksessa. Kun he ottivat mallia vanhasta patriarkaalisesta pelikirjasta, he viestittivät äänekkäästi ja selvästi, että naisten ei pitäisi olla liian urasuuntautuneita eikä liian kunnianhimoisia.
siitä huolimatta, että keskustelutunneilla oli nurinaa miesten keskuudessa, ruotsalaiset kuitenkin tukivat nimitystäni. Ja kun minulle tuli kysymyksiä siitä, miten voisin olla äiti ja luoda uran, tokaisin: ”olen naimisissa nykyihmisen kanssa enkä dinosauruksen kanssa.”
nyt, 11 vuotta myöhemmin — ja 100 vuotta sen jälkeen, kun parlamenttimme päätti ottaa käyttöön yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden — Ruotsi on vihdoin valinnut ensimmäisen naispääministerinsä Magdalena Anderssonin, Harvardin koulutuksen saaneen sosiaalidemokraattisen puolueen johtajan ja valtiovarainministerin vuodesta 2014. Alle kahdeksan tuntia nimityksen jälkeen viime keskiviikkona Andersson joutui eroamaan, kun vihreät päätti erota kokoomuksesta. Nyt hän on kuitenkin palannut valtaan häntä ensimmäisellä kerralla tukeneiden puolueiden tuella ja valmis muodostamaan uuden hallituksen.
mutta miten kesti niin kauan, että Ruotsi — sukupuolten tasa — arvon maailmanmestari-rikkoi tämän poliittisen lasikaton? Miksi Ruotsi oli viimeinen maa Pohjoismaiden joukossa, joka antoi naisille äänioikeuden ja maan johtoaseman?
sen sijaan Suomella on ollut jo kolme naispääministeriä ja yksi presidentti, Tanskalla kaksi, Norjalla myös kaksi ja Islannilla kaksi pääministeriä ja yksi presidentti — Vigdís Finnbogadóttir on maailman ensimmäinen demokraattisesti valittu naispresidentti.
Ruotsin verrattain hidas tie naispääministeriksi — huolimatta edistyksellisistä yhteiskunnallisista tapasäännöistä ja feministisestä hallituksesta, jossa naisia on 47,5 prosenttia parlamentista, 54.5 prosenttia hallituksen ministereistä ja noin 43 prosenttia kunnanvaltuutetuista — korostaa joitakin esteitä, jotka estävät ja estävät naisia osallistumasta täysipainoisesti politiikkaan ympäri maailmaa.
Ruotsin suuria poliittisia puolueita ovat johtaneet harvoin naiset. Sosiaalidemokraattisella puolueella ja maltillisella puolueella, jotka hoitivat usein pääministerin virkaa läpi Ruotsin nykyhistorian, on harvoin ollut naisjohtajia. Ja se vain muuttui viime vuosikymmenen aikana — kuten monissa muissakin maissa, naiset Ruotsin politiikassa ovat joutuneet kohtaamaan kaksinaismoralismia ja kirottuja jos niin käy, kirottuja jos ei skenaarioita.
usein poliittiset puolueet ovat itse keskeinen osa ongelmaa, kun on kyse mielekkäästä edustuksesta, mikä luo esteitä liittymiselle. Työskentelen National Democratic Institutessa, jossa edistämme sukupuolten tasa — arvoa politiikassa yli 70 maassa ympäri maailmaa, ja näemme usein naisille yhteisiä esteitä, olivatpa ne sitten institutionaalisia, jotka rajoittavat naisten mahdollisuuksia osallistua politiikkaan; sosiokulttuurisia, naisten epätasa-arvoa tukeviin sukupuolisiin sosiaalisiin normeihin perustuvia syrjintöjä; tai yksilöllisiä, oman luottamuksen, kapasiteetin ja yhteyksien muovaamia resursseja, joita tarvitaan tehokkaaseen poliittiseen toimintaan, jota naisilta usein puuttuu.
erityisesti Ruotsissa on myös aina suhtauduttu yhteiskunnallisesti skeptisesti ja ristiriitaisesti kunnianhimoon ja henkilökohtaiseen menestykseen. Erityisesti naisille Pohjolan Janten laki määrää, ettei pidä julkisesti tähdätä liian korkealle tai näyttää kunnianhimoaan.
naiset ovat menestyneet, mutta vain tiettyyn tasoon asti, saavuttaen harvoin korkeimpia sijoja. Tämä näkyy politiikan lisäksi myös liike-elämässä: miehillä on 91 prosenttia pörssiyhtiöiden puheenjohtajapaikoista ja 74 prosenttia hallituspaikoista. Ruotsalaisista pörssiyhtiöistä miehet omistavat 99.3 prosenttia ja naisia vain 0,7 prosenttia.
lisäksi Ruotsin naispoliitikot päätyvät usein paikallispolitiikan sijaan kansainväliseen politiikkaan. Jo vuosikymmeniä on ollut perinne, että tunnetut ruotsalaiset naispoliitikot tekevät hypyn maailman näyttämölle. Liityttyään Euroopan unioniin 1990-luvun puolivälissä Ruotsi on nimittänyt EU — komissaareiksi vain naisia-ja sama kuvio on nähtävissä myös Yhdistyneissä Kansakunnissa.
onneksi Andersson ei jää yksin. Syyskuun 1.päivästä 2021 lähtien 26 naista toimii valtion-ja/tai hallitusten päämiehinä 24 maassa.
meillä on vielä paljon tehtävää, se on kiistatonta. Nykyisellä tahdilla sukupuolten tasa-arvoa korkeimmissa valta-asemissa ei saavuteta vielä 130 vuoteen. Mutta ainakin tänään voin kertoa nyt 11-vuotiaalle Stella-tyttärelleni, että naisista ja äideistä voi tulla pääministereitä myös Ruotsissa.