tekstitys television ja elokuvien on katkottua ympäristön näinä päivinä. Jotain, mitä 1970-luvun nuoret audiologit eivät pystyneet
potilailleen suosittelemaan viihteen ja opetuselokuvien nauttimiseksi. Myöhemmin ainakin Yhdysvalloissa, jossa” dekooderi ” laite koukussa television kuulovammaiset ihmiset voivat todella vuorovaikutuksessa television uutisia, urheilua ja muuta viihdettä. Mutta mistä umpitekstaus on peräisin? Miten siitä tuli olennainen osa yleisradiotoimintaa useimmissa maissa? Kuka vaikutti elokuvien ja television tekstityksen saattamiseen kuuroille ja huonokuuloisille?
alkuaikoina
kuurot ja huonokuuloiset saivat nauttia elokuvista vuoteen 1927 asti, jolloin ”talkies” – pitkät elokuvat alkoivat. Siihen asti 
aikaa he pystyivät lukemaan kohtausten väliin lisätyt kuvatekstit tai vain katsomaan elokuvan ja kertomaan, mitä tapahtuu. Monet mykkäelokuvat olivat ”slapstickiä” ja hyvin intuitiivisia. (Klikkaa Charlie Chaplinin kuvaa videolle). 
”talking Picturesin” tulon myötä ohjaajat kuitenkin sulkivat kuvatekstit pois tarpeettomana keskeytyksenä elokuvassa, pois lukien kuuron ja huonokuuloisen yleisön. Vaikka filmiä yritettiin useasti liittää uudelleen kuvatekstien esittämiseksi tai niiden sijoittamiseksi toiselle valkokankaalle, mikään ei ollut kovin menestyksekästä ennen 1940-luvun loppua. vuonna 1947 Emerson Romero (1900-1972), kuuro näyttelijä ja elokuvatähti Cesar Romeron serkku, kehitti elokuvan ensimmäisen tekstityksen laittamalla kuvatekstit kuvakehysten väliin. Emerson Romeron taiteilijanimi oli Tommy Albert yksi viidestä kuurosta näyttelijästä, jotka esiintyivät mykkäelokuvien ”kukoistuskaudella”. Albertin vuonna 1947 keksimä menetelmä elokuvien kuvatekstiksi ei saanut jalansijaa, mutta Belgiassa kehitettiin vuonna 1949 menetelmiä, joissa käytettiin elokuvien etsauksia. Amerikkalaisen kuurojen koulun johtaja Edmund Burke Boatner ja New Yorkin Lexingtonin kuurojen koulun rehtori Tri Clarence D. O ’ Connor (1898-1990) käyttivät tätä belgialaista menetelmää kuurojen elokuviin. Tämä pieni voittoa tavoittelematon yritys perustettiin siemenrahalla, jonka Hartfordin junioriliiga keräsi Connecticutissa . Vuosina 1949-1958 Viitoitetut kuurojen Elokuvat tekstittivät ja levittivät 29 opetus-ja Hollywood-elokuvaa kuurojen kouluihin ympäri maata. Mutta vaikka Boatner ja O ’ Connor onnistuivat houkuttelemaan Hollywoodin henkilöitä, kuten Katherine Hepburnin (1907-2003) ja Louise Tredwell Tracyn (1986-1983) johtokuntaansa, rajoitettu rahoitus elokuvien tekstittämiseen ja teollisuuden huoli elokuvien piratismista rajoittivat huomattavasti niiden toimintaa, mikä lopulta sai Yhdysvaltain liittovaltion pyytämään kuurojen elokuvien toimintaa.
valtion rahoituksella oli iso merkitys!
kun Yhdysvaltain kongressi (Public Law 85-905) vuonna 1958 rahoitti viittomakielisiä elokuvia, perustettiin valtion virasto, joka tarjosi kuvatekstejä elokuville ja myöhemmin televisiolle. Alkaen 1959 $78,000, alle 
ohjaus John Gough, opettaja kuurojen ja entinen ylitarkastaja Oklahoma School For kuurojen laaja kokemus, virasto toi kuvatekstin elokuvia korkeus menestys. 1960-luvun alkuun mennessä viraston nimeksi oli tullut Media for the Invalidable, ja sen vuosittainen budjetti oli miljoonia dollareita kaikenlaisten elokuvien tekstittämiseen. Vaikka Gough loistavasti laajentaa viraston toimialaa peräkkäisillä laeilla 1960-luvulla 1960-luvulla, nuori kuuro kollega nostaa sen uusiin korkeuksiin. Tohtori Malcom J. Norwood tulisi valtuuttamaan tuotanto, hankinta, ja jakelu kuvatekstin teatteri, dokumentti, ja koulutus elokuvia ja medialaitteita kouluihin, klubit, ja kuurojen järjestöjen ympäri Amerikkaa.
Tri Malcom J. Norwood-Isä suljetun tekstityksen
syntynyt Harford, Connecticut maaliskuu 16, 1927, hän oli kuuroutunut iässä 5 tuhkarokko ja tulirokko. Hän valmistui American School for the Deafista vuonna 1943 ja 
Gallaudet Collegesta vuonna 1949 suorittaen perustutkinnon, kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 1957 ja kasvatustieteen tohtorin tutkinnon vuonna 1976 Harfordin yliopistossa. Hän oli myös Gallaudet ’ n yliopiston kunniatohtori , joka myönnettiin vuonna 1988. Hän opetti Texas School for the Deaf, American School for the Deaf ja West Virginia School for the Deaf & Blind. Tohtori Norwood, joka tunnetaan ystävilleen nimellä” Mac”, erottuu kuurojen ja huonokuuloisten yhteisössä ” suljetun tekstityksen isänä.”Hänet on listattu yhdeksi” suurista kuuroista amerikkalaisista ” kirjassa, joka kertoo 77 suurimmasta kuurojen saavuttajasta. 
vaikka hän ei ollutkaan ensimmäinen ohjaaja ”the Deaf program” – Elokuvaohjelmassa (nykyisin the Described and Captioned Media Program, DCMP), hän liittyi John Goughin henkilökuntaan vuonna 1962 ja hänestä tuli lopulta sen tukipilari ja johtaja, palvellen sen päällikkönä vuodesta 1972 eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1988. Hän oli ensimmäinen kuuro ammattilainen työskentelee Department of Education sekä johtaja merkittävä ohjelma, että osasto. Television kehittyessä 1950-ja 1960-luvuilla kuurot jäivät käytännössä kokonaan pois. DCMP: n johtajana Norwoodista tuli johtava television suljetun tekstityksen kehittämisen puolestapuhuja, ja hän oli yksin vastuussa nykyään televisiossa käytettävän tekstitystekniikan popularisoinnista. Ensin erityinen kuvateksti dekooderit, ja myöhemmin integroitu television piiri. (Klikkaa kuvaa hyvin informatiivinen video haastattelussa Dr. Norwood Karen Brickett vuodelta 1979). Norwoodin uraauurtava panos television ja elokuvan tuomisessa vammaisten ulottuville tuli muidenkin henkilöiden ja yritysten seurattavaksi. Tri Malcom J. Norwood kuoli 
22. maaliskuuta 1989.
Epilog:
National Association of the Deaf (NAD) esittää, että television rooli amerikkalaisessa yhteiskunnassa on laaja. Televisio on tyypillinen amerikkalainen kotitalous ja monissa julkisissa tiloissa, aina uutisten ja viihteen tarjoamisesta
opetuksen toimittamiseen ja hätätiedotuksen lähettämiseen. Televisio-ohjelma ei enää rajoitu vain ”tuubiin”, vaan sitä on yhä enemmän saatavilla verkossa suoratoistosovellusten sekä verkkosivujen kautta.
lisätietoa kuvatekstin kehityksestä saa seuraamalla sen jatkuvan kehityksen aikajanaa. Kuten 
kaikki asiat ”keksinnön äiti on välttämättömyys”, mikä varmasti pätee tekstityksen kehitykseen. Ne, kuten Emerson Romero, jolla on merkittävä tarve tuli keksijöitä ja ne, joilla on visio, kuten Boatner, O ’ Connor, Gough, ja Norwood muun muassa pystyivät kääntämään Junior League varainhankintaprojekti on täysin puhallettu liike, joka toi rutiinia rahoitusta tekstitys aiheuttaa sitä käytetään eri kulttuureissa ympäri maailmaa.
Boatner, E. (1980). Viittomakielisiä elokuvia kuuroille. National Association of the Deaf Retrieved February 15, 2016.
Vammaiselokuvakoalitio (2016). Norwood Award for Inclusion Through Technology. Viitattu 15. Helmikuuta 2016.
Kinner, J. & Kinney, V. (2012). United Utah Organizations of the Deaf. Viitattu 15. Helmikuuta 2016.
kuurojen kansallinen yhdistys (2016). Televisio ja suljettu tekstitys. Accessible news information and entertainment. Viitattu 15. Helmikuuta 2016.
Kuvat:
Lehtiarkkitehti (2016). Folium: Crowdscourcing voisi auttaa kuuroja tekstittämään arkensa Gizmodon kautta. Leaf-Projekti. Viitattu 15. Helmikuuta 2016.
Mary Miley ’ s Roaring Twenties (2016). Ensimmäinen puhuja. Viitattu 15. Helmikuuta 2016.
Videot:
Brickett, K., (1979). Haastattelussa Malcom J. Norwood. YouTube.com Viitattu 15. Helmikuuta 2016.
Chaplin, C. (1915). Leijonan häkki. YouTube.com Viitattu 15. Helmikuuta 2016.