Reaction To Who Moved My Cheese By Spencer Johnson

to start this paper, I first type in every one of Haw ’ s motivational wall writings. Sitten analysoin niitä, koska ne liittyivät Johnsonin viestiin, elämääni ja toisiinsa. Nyt, kun olen kirjoittanut tämän paperin, voin vakuuttaa, että tämä tarina vetoaa yleisöönsä paljon henkilökohtaisemmalla tasolla kuin heidän uransa. Tarina auttaa itseään vähentämään muutoksen pelkoa. Juuri tämä ydintarkoitus voi vaikuttaa ihmisen elämän moniin puoliin, olipa kyse työpaikasta, rakkaudesta tai jostakin muusta saavutuksesta. Tämän henkilökohtaisen vetoomuksen kautta kirjoitan vastaukseni tekstiin.
Spencer Johnson kirjoitti alun perin novellinsa ”Who Moved My Cheese” henkilökohtaiseksi kannustukseksi auttaa itseään läpi oman elämänsä. Tajuttuaan, miten hyvin se soveltui hänen tilanteeseensa, hän julkaisi kirjan maailmanlaajuiselle yleisölle, joka suhtautui siihen suuressa arvossa. Vaikka tunnustan tämän kirjan arvon ja olen Johnsonin kanssa samaa mieltä monista siinä käsitellyistä asioista, jotkin Johnsonin esittämät ajatukset voivat osoittautua kohtalokkaiksi niiden valtaamalle maailmanlaajuiselle yleisölle.
lähes jokainen ihminen, jos häneltä kysytään kysymys ” mikä tekee sinut onnelliseksi?”vastaisi sellaisilla sanoilla kuin menestys, raha, lohtu ja tosi rakkaus. Johnson hyödyntää tätä odotettua vastausta kirjassaan tiivistämällä ovelasti jokaisen mahdollisen vastauksen yhteen sanaan. Läpi tarinan Johnson rinnastaa kaiken, mikä tekee meidät onnelliseksi juustoon. Nämä kaksi palvelevat samaa tarkoitusta ja ovat vaihdettavissa. Jokainen maininta juustosta on myös viittaus ihmismielen onnellisuuden kaipuuseen. Hän julistaa tämän kirjassaan erään Haw ’n seinäkaiverruksen kautta:” juuston nauttiminen tekee onnelliseksi.”(Johnson 30) tämän tiedon avulla voimme jatkaa tekstin analysointia.
piittaamatta hi: n tarinasta…
… keskellä paperia …
…nge. Jätin sen huomiotta, verrattavissa Hemiin ja hänen” Juustottomaan tilanteeseensa”, viitaten Haw ’ n kirjoitukseen siitä, miten turvallisempaa on etsiä onnea tietyn muutoksen jälkeen sen sijaan, että jäisi elämään ennen muutosta. On pakottavaa huomata, etten alkanut luopua peloistani ja hyväksyä muutosta ennen kuin luin Johnsonin Novellin loppuun. Tajusin, että jos en muuttuisi, kuolisin sukupuuttoon, todellisuuteni onnellisena ihmisenä lakkaisi olemasta. Sopeuduin siihen tilaisuuteen, jonka tämä kirja minulle tarjosi.
lopuksi Johnsonin kirjaa ”Who Moved My Cheese” ei tule hyväksyä kirjaimellisella tasolla. Se vaatii syvempää analysointia. Mutta kun tämä ymmärrys on saavutettu, tämä kirja pystyy auttamaan ihmisiä saavuttamaan onnellisuuden.
1.Johnson, Spencer / ”Who Moved My Cheese”
2.Grady, Victoria / Luento yksi ja kaksi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.