Mojahedin

About Iranilainen oppositiojohtaja Massoud Rajavi

Massoud Rajavi syntyi Tabasin kaupungissa itäisessä Iranissa vuonna 1947. Hän on intellektuelliperheestä. Hän opiskeli Teheranin yliopistossa, jossa hän suoritti valtiotieteen tutkinnon. Teini-ikäisenä Rajavi tutustui edistyksellisen papin Ajatollah Mahmoud Taleghanin opetuksiin. Hän oli myös Iranin vapausliikkeen kannattaja, joka oli liitossa Iranin suositun pääministerin Mohammad Mossadeghin kanssa, joka kansallisti Iranin öljyteollisuuden vuonna 1951. Šaahi Mohammad Reza Pahlavin hallinto syöksi mossadeghin vallasta ulkovaltojen aloittamassa vallankaappauksessa vuonna 1953.

Massoud Rajavi tutustui Iranin kansan Mojahedin-järjestöön (PMOI/MEK)yliopisto-opiskelijana, jolloin MEK oli vielä hyvin nuori Iranilainen oppositioliike. Häntä vetivät puoleensa sen jäsenten ja johtajien tavoittelemat periaatteet ja ihanteet sekä heidän omistautumisensa vapauden ja demokratian saavuttamiselle Iranissa.

Rajavi liittyi PMOI / MEK: hon vuonna 1967 ja sai suoran yhteyden MEK: n johtajaan ja perustajaan Mohammad Hanifnejadiin. Hanifnejad nimitti Massoud Rajavin MEK: n ideologiseen ryhmään, jossa hän auttoi järjestön ideologisten periaatteiden tutkimisessa ja dokumentoinnissa. Rajavista tuli myöhemmin PMOI/MEK: n keskuskomitean jäsen.

Massoud Rajavi vangittiin šaahin hallinnon toimesta

vuonna 1971 Massoud Rajavi pidätettiin šaahin hallinnon salaisen poliisin savakin suorittamissa ratsioissa, jotka kokosivat PMOI/MEK: n johdon ja keskuskomitean. Pidätyksensä jälkeen Rajavia kidutettiin julmasti šaahin vankiloissa ja hänet tuomittiin kuolemaan yhdessä muiden MEK: n johtajien kanssa.

šaahin hallinto joutui lyhentämään Massoud Rajavin tuomiota kuolemasta elinkautiseen vankeuteen hänen vanhemman veljensä Kazemin, Genevessä arvostetun lakimiehen, ponnistelujen vuoksi. Kazem Rajavi käynnisti kansainvälisen kampanjan painostaakseen šaahin hallintoa kumoamaan veljensä kuolemantuomion. Kampanja sai tukea monilta parlamentaarikoilta ja poliittisilta vaikuttajilta, kuten Ranskan sosialistipuolueen johtajalta ja tulevalla presidentillä Francois Mitterrandilta.

MEK: n perustajien teloituksen jälkeen vuonna 1972 Massoud Rajavi nousi järjestön johtoon ja auttoi ohjaamaan nuorisoliikettä läpi sen tiellä olleiden monien koettelemusten ja koettelemusten. Vuonna 1975 marxilaisuuteen kääntyneeksi väitetyn MEK: n sisällä toimineen separatistiryhmän vallankaappaus miltei hajotti järjestön. Myöhemmin Massoud Rajavi palautti organisaation ja laati erilliset ohjeet, jotka selittivät MEK: n periaatteet.

vuoteen 1979 asti Massoud Rajavi johti MEK: ta vankilasta käsin auttaen organisoimaan liikettä, jonka tavoitteena oli kaataa šaahi-hallinto ja tuoda vapaus Iraniin.

vuoden 1979 vallankumous

1970-luvun viimeisinä vuosina Irania ravisuttivat yhä enemmän maanlaajuiset mielenosoitukset, jotka raivosivat šaahin tyrannihallintoa vastaan. Monissa mielenosoituksissa vaadittiin kaikkien poliittisten vankien vapauttamista Shahin vankiloista.

šaahin hallinnon heikentyessä se alkoi luovuttaa maata mielenosoittajille. Tammikuussa 1979 Shahin hallinto taipui kansannousun aiheuttaman kasvavan paineen alla ja vapautti viimeisen poliittisten vankien ryhmän, johon kuului MEK: n johtaja Massoud Rajavi ja useita kuuluisaksi tulleen iranilaisen oppositiojärjestön korkea-arvoisia jäseniä.

vajaa kuukausi myöhemmin kansannousut kaatoivat šaahin hallinnon. Maanpaossa ollut vaikutusvaltainen pappi Ruhollah Khomeini palasi Iraniin ottaakseen maan hallintaansa ja perustaakseen ”Iranin islamilaisen tasavallan”.”

Khomeinin valtaannousun jälkeen Massoud Rajavi keskittyi mekin suojelemaan Iranin kansan vapauksia ja oikeuksia sekä estämään mullaheja tyrkyttämästä vanhentuneita uskomuksiaan ja käytäntöjään iranilaisille. Vuoden 1979 vallankumousta seuranneina ensimmäisinä vuosina Massoud Rajavi ohjasi MEK: n pyrkimyksiä lisätä tietoisuutta ääriliikkeiden uhista pitämällä kokouksia ja poliittisia kokouksia.

MEK yritti hyvin rauhanomaisesti estää Khomeinin hallintoa luomasta tyrannimaista hallintoa. Tänä aikana Massoud Rajavi ja MEK kasvoivat hyvin suosituiksi iranilaisten keskuudessa, ja järjestö laajeni kymmeniin tuhansiin jäseniin eri puolilla Irania.

Massoud Rajavin viikoittaiset luennot Teheranin Sharif-yliopistossa, joissa hän esitteli ja esitteli MEK: n maailmankatsomuksen ja ideologian, osallistuivat tuhansiin ihmisiin, ja Ranskan le Monde kuvaili niitä näin:
”tärkeimpiä tapahtumia Teheranissa ovat vertailevan filosofian kurssit, joita Massoud Rajavi opetti joka perjantai-iltapäivä. Noin 10 000 ihmistä esitteli pääsykorttinsa kuunnellakseen kolmen tunnin ajan kansan Mojahedin-järjestön johtajan luentoja Sharifin yliopiston nurmikolla.”

Massoud Rajavin presidenttiehdokkuus

vuonna 1980 Iranissa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen. Korkeimmaksi johtajaksi itsensä vakiinnuttanut Khomeini ilmoitti, ettei tue mitään tiettyä ehdokasta.

Massoud Rajavi asettui ehdolle PMOI/MEK: n puolesta tarjoten foorumin, joka edisti sanan-ja uskonnonvapautta, naisten yhtäläisiä oikeuksia sekä kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Rajavista tuli nopeasti erilaisten fundamentalismia vastustaneiden yksilöiden, ryhmien ja liikkeiden suosima ehdokas, joka pelkäsi Khomeinin vievän maata kohti uskonnollista diktatuuria.

joitakin järjestöjä, jotka alkoivat tukea Massoud rajavin pyrkimystä presidentiksi, olivat Feda ’ iyan, Kansallinen demokraattinen rintama, kurdien Demokraattinen puolue, kurdien työläisten vallankumouspuolue (Komula), Iranin sosialistien seura, Turkomaanien kulttuuristen ja poliittisten oikeuksien seura, nuorten assyrialaisten seura sekä armenialaisten, zarathustralaisten ja juutalaisten vähemmistöjen yhteinen ryhmä.

MEK ja Massoud Rajavi löysivät myös vahvan kannatuspohjan suuren joukon merkkihenkilöitä, kuten Ajatollah Taleqanin lesken; Shaykh Ezeddin Hosayni, sunnien kurdien hengellinen johtaja Mahabadissa, ja Hojjat al-Islam Jalal Ganjehi…; viisikymmentä tunnettua jäsentä Iranin kirjailijaliitossa, mukaan lukien taloustieteilijä Naser Pakdaman, esseisti Manuchehr Hezarkhani ja maalliset historioitsijat Feraydun Adamiyyat ja Homa Nateq; ja tietenkin monet varhaisten Mojahedin-marttyyrien suvuista, erityisesti Hanif-nezhadit, Rezais, mohsenit, Badizadegaanit, asgarizadehit, Sadeqit, meshkinfamit ja mihandustit.

Massoud Rajavin ja mekin kasvava vaikutusvalta kiinnitti Khomeinin huomion, sillä hän pelkäsi, että demokratialiikkeestä tulisi haaste hänen hallinnolleen. Khomeini antoi fatwan (uskonnollisen asetuksen), jolla Massoud Rajavi diskattiin sillä perusteella, että MEK ei ollut aiemmassa kansallisessa kansanäänestyksessä äänestänyt islamilaisen tasavallan perustuslain puolesta. Tämä oli tietenkin vastoin Khomeinin aiempaa lupausta välttää sekaantumista presidentinvaaleihin, ja koska hänellä ei ollut laillista tai poliittista perustaa Massoud Rajavin eliminoimiseksi, hän turvautui uskonnolliseen valtaansa, josta myöhemmin tuli yksi hänen diktatuurinsa peruspilareista.

kansallisen Vastarintaneuvoston (NCRI) perustaminen

Khomeinin hallinnon kiristäessä edelleen hirttosilmukkaa Iranin kansan vapauksien ympärillä kävi selväksi, että maa oli menossa kohti täydellisen tyrannian ja uskonnollisen diktatuurin aikakautta. Lopuksi Massoud Rajavi ja MEK vaativat rauhanomaista mielenosoitusta 20.kesäkuuta 1981 rohkaistakseen Khomeinia kunnioittamaan Iranin väestön tärkeimpiä poliittisia, sosiaalisia ja laillisia oikeuksia.

vaikka mielenosoituksen aikataulu oli kiertänyt suusanallisesti vain pari päivää ennen sen alkua, pelkästään Teheranissa kokoontui 500 000 ihmistä. Vastaavia mielenosoituksia järjestettiin muissakin kaupungeissa. Hallinto vastasi avaamalla tulen rauhanomaisia mielenosoittajia kohti, tappamalla monia kaduilla ja pidättämällä tuhansia muita. Vallankumouskaartin jäsenet tappoivat useita MEK: n jäseniä ja kannattajia kaduilla laittomissa teloituksissa.

kesäkuun 20. päivän mielenosoitusten aamuna Khomeini kielsi virallisesti kaikki Iranin oppositioryhmät ja määräsi kaikki niiden jäsenet ja johtajat pidätettäväksi.

MEK: n kannattajia ja jäseniä teloitettiin joukoittain. Massoud Rajavi pakotettiin piiloon. Vielä Iranissa ollessaan Rajavi perusti Iranin Vastarintaneuvoston (National Council of Resistance of Iran, NCRI), joka oli Iranin oppositioryhmien koalitio, jonka tavoitteena oli korvata Khomeinin teokraattinen hallinto vapaalla, sekulaarilla ja demokraattisella valtiolla. NCRI: stä tuli kokoontumispaikka kaikille, jotka kannattivat hallinnon muutosta ja tukivat demokratiaa Iranissa.

29. heinäkuuta 1981 Massoud Rajavi, joka oli Iranin etsityin oppositiohahmo, poistui maasta Iranin ilmavoimien hallinnon vastustajien avustuksella. Rajavi nousi maihin Ranskassa, jonne hän hakeutui turvaan ja perusti ncri: n päämajan jatkamaan taistelua Iranin hallintoa vastaan.

Massoud Rajavin pyrkimykset lopettaa Iranin-Irakin sota

kun Iranin ja Irakin välille syttyi sota Vuonna 1980 MEK: n jäsenet ottivat aseita puolustaakseen maataan Irakin hyökkäystä vastaan. Ja he jatkoivat niin, vaikka hallinto ei ollut vieläkään kieltänyt järjestöä.

sodan pitkittyessä kävi kuitenkin ilmi, että Khomeini halusi tarkoituksellisesti laajentaa sotaa ja käytti sitä tekosyynä välttääkseen vastaamasta kansan vaatimuksiin ja tukahduttaakseen toisinajattelijat ja oppositiovoimat, kuten MEK: n.

vuonna 1982, kun Irakin joukot vetäytyivät Iranin viimeisiltä alueilta, NCRI ja MEK vaativat konfliktin välitöntä lopettamista ja julistivat sodan jatkamisen perusteettomaksi. Lokakuussa 1982 Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman, jossa vaadittiin välitöntä tulitaukoa maiden välille. Iranin hallinto, joka oli tehnyt Iranin ja Irakin sodasta sisä-ja ulkopolitiikkansa kulmakiven, kieltäytyi luonnollisesti noudattamasta sitä. Khomeini jatkoi ekspansionististen unelmiensa purkamista ja väitti, että hänen hallintonsa strategiana oli vallata Quds (Jerusalem) Irakin Karbalan kautta.

Niinpä Massoud Rajavi pyrki osoittamaan, että pysyvä rauha oli saavutettavissa. Joulukuuta 1982 Rajavi tapasi Irakin silloisen ulkoministerin Tariq Azizin PMOI/MEK: n, NCRI: n ja Iranin kansan puolesta. Kaksikko esitteli Irakin ja Iranin välisen rauhansuunnitelman, jossa vaadittiin molempien maiden itsenäisyyden ja suvereniteetin kunnioittamista ja vaadittiin erimielisyyksien ratkaisemista suorilla, diplomaattisilla neuvotteluilla. Kaksi kuukautta myöhemmin NCRI vahvisti suunnitelman yksimielisesti. Kolme kuukautta myöhemmin myös Irakin hallitus ilmoitti hyväksyvänsä rauhansopimuksen.

Massoud Rajavin pyrkimykset Iranin-Irakin sodan lopettamiseksi keräsivät myös tuhansien parlamentaarikkojen ja poliitikkojen tuen ympäri maailmaa.

Iranin hallinto kuitenkin jatkoi iranilaisten henkien ja varojen tuhlaamista sotaan länsinaapuriaan vastaan.

kesäkuussa 1986 Massoud Rajavi ja suuri joukko MEK: n jäseniä lähti Ranskasta ja perusti päämajansa Irakiin, jonka hallitus oli tunnustanut ja luvannut kunnioittaa MEK: n poliittista itsenäisyyttä. Irakissa Massoud Rajavi perusti Iranin kansallisen vapautusarmeijan (NLA), josta tuli merkittävä hyökkäys Iranin hallintoa ja Khomeinin pyrkimyksiä laajentaa hallintonsa valtaa vastaan.

NLA: n operaatiot pakottivat lopulta Iranin hallinnon vastahakoisesti hyväksymään YK: n välittämän tulitaukosopimuksen vuonna 1988.

Massoud Rajavin näkemys Iranin tulevaisuudesta

vuodesta 1981 lähtien Massoud Rajavi on pysynyt järkkymättömänä, että ainoa ratkaisu Iranin ja Lähi-idän ongelmiin on Iranin demokraattinen hallintomuutos. Massoud Rajavi uskoo, että Iranin kansalla ja sen järjestäytyneellä vastarintaliikkeellä on kaikki tarvittava demokraattisen muutoksen aikaansaamiseksi Iranissa, ja juuri tämän uskomuksen pohjalta hän on perustanut Iranin nykyhistorian suurimman riippumattoman oppositioliikkeen.

läntiset valtiot ovat useaan otteeseen yrittäneet vastata Iranin hallinnon asettamiin haasteisiin lepyttämällä ja lähentymällä sekä tukemalla niin sanottuja” maltillisia ”ja” uudistusmielisiä ” ryhmiä hallinnon sisällä, ja se on usein tapahtunut sen kustannuksella, että se on aiheuttanut vahinkoa Iranin kansalle ja Iranin oppositiolle.

samaan aikaan Massoud Rajavi on pysynyt tiukkana kannassaan, jonka mukaan Irania hallitsevalla uskonnollisella diktatuurilla ei ole mahdollisuuksia uudistuksiin. Nyt vuosikymmeniä kestäneen lepytyskampanjan epäonnistumisen jälkeen on käynyt ilmi, että Massoud Rajavin käsitys ja näkemys Iranin politiikasta oli ollut koko ajan tarkka.

Iranin hallinnon raskaista turvatoimista ja sorrosta huolimatta ihmiset eri puolilla Irania protestoivat ja huutavat iskulauseita koko hallintoa vastaan vaatien mullahien hallinnon kaatamista, jonka puolesta Massoud Rajavi ja MEK ovat taistelleet vuodesta 1981 lähtien.