Duffyn runon lukeminen ja kiilto
”rakkausruno” ilmestyi Carol Ann Duffyn vuonna 2005 ilmestyneessä kokoelmassa Hurmio. Se on rakkausrunoudesta kertova rakkausruno, jossa luodaan kollaasi muiden runoilijoiden sanoista. Voit lukea ’rakkausruno’ täällä; tässä viestissä aiomme jäljittää runoja, jotka Duffy viittaa hänen runo ja tarjota joitakin muistiinpanoja kohti analyysi ’rakkausruno’ itse.
tiivistettynä ”rakkausruno” on runo rakkausrunon kirjoittamisen vaikeudesta. Runon konteksti on tärkeä: koko tempauksessa on kyse rakkaussuhteesta. Se muistuttaa nykyajan sonettisarjaa, mutta runot eivät ole sonetteja, vaan ne on kirjoitettu monenlaisiin eri muotoihin ja tyyleihin, myös vapaaseen säkeistöön. Mutta Hurmio palaa sellaisiin renessanssin sonettisarjoihin kuin Shakespearen Sonetteihin ja Sir Philip Sidneyn Astrophiliin ja stellaan. ”Rakkausruno” osoittaa, että Duffy on tietoinen tästä rikkaasta rakkausrunojen perinteestä englanninkielisessä kirjallisuudessa: se on runo, joka tuntee näiden entisten mestareiden – Shakespearen, Sidneyn, Donnen, Shelleyn, Barrett Browningin – painon ja kokee vaikeaksi kirjoittaa rakkausrunoa, joka ei kuulosta huonolta pastissilta tai kopioilta näistä kirjallisuuden suuruuksista. ”Rakastan sinua”, kuten Jacques Derrida mielellään huomautti, on aina sitaatti.
ennen kuin jatkamme ”rakkausrunon” analysointia, tässä ovat lähteet runoille,joista Duffy lainaa. Ensimmäinen lainaus ”rakastajattareni silmät” on William Shakespearen sonetista 130, joka alkaa ”rakastajattareni silmät eivät ole kuin aurinko”.; ”let me count the ways” on toisesta Rakkausrunosta, Elizabeth Barrett Browningin sonetista 43 (”How do I love thee? Let me count the ways”); ”come live with me” esiintyy useissa 
renessanssin rakkausrunoissa, kuten Christopher Marlowen ”The Passionate Shepherd to His Love” ja John Donnen ”The Bait”.
Then ’one hour with thee’ on peräisin Sir Walter Scottin kappaleesta ”An Hour with Thee”; ” dear heart, how like you this?”ovat Sir Thomas Wyattin kirjasta ”he pakenevat minua”; ”look in thy heart and write” ovat ensimmäisen sonetin loppusanat, jotka alkavat ”Loving in Truth” Sir Philip Sidneyn sonettisarjassa Astrophil and Stella. Säe ”hänen kasvoillaan on puutarha” on peräisin Thomas Campionin runosta ” Oi minun Amerikkani! Uusi löytämäni maa on peräisin John Donnen runosta, – hänen rakastajattarelleen, joka menee nukkumaan. Ja ’ katso, sinä olet kaunis ’on Raamatun Laulujen laulusta, kun taas’ koin halu tähdelle ’on lause Percy Shelleyn runossa’Yksi sana on liian usein häväisty’.
mitä Duffy yrittää sanoa? Yksi tapa tulkita ”Rakkausrunoa” ja sen käyttöä aikaisempien runoilijoiden sanoissa on sanoa, että runossa kuvattu tapaus – ja koko tempauksessa – on ohi (kuten teoksen viimeinen runo, jota yksinkertaisesti kutsutaan’ yli’, tekee selväksi). Duffyn viittaus ’Muistokirjoitukseen’ Rakkausrunossa viittaa tähän: hän yrittää muistaa rakkaussuhteensa sanoin, jotka kestävät, kuten hänen lainaamiensa runoilijoiden sanat. (Runon alkusanat ”kunnes rakkaus uuvuttaa itsensä” vihjaavat myös suhteen päättymisestä.)
, mutta Duffyn runolliset valinnat tässä saatetaan nähdä myös merkittävinä. Sen lisäksi, että nämä hänen mainitsemansa runot ovat englantilaisen rakkausrunouden suurimpia hittejä, ne kertovat oman tarinansa. Esimerkiksi Shakespearen sonetti 130 (’rakastajattareni’ silmät’) on myös noin vastata, ja hylätä, edellinen runollinen omahyväisyys ja kuvia, hyväksi kuvata nainen sellaisena kuin hän todella on, eikä vertaamalla häntä joitakin ylevä ihanteellinen-aivan kuten Duffy oma runo on edessään sama ongelma kirjallisesti hänen tiensä ohi aikaisempien runoilijoiden sanat (ja koska Duffy on homoseksuaali, hänen runo jakaa kaksi yhteyttä Shakespearen sonetti 130, joka on kirjoitettu naisesta, mutta on sijoitettu sekvenssi sisältää runoja selkeä homoeroottinen merkitys). Samoin Sir Philip Sidneyn ”Loving in Truth”, josta Carol Ann Duffy ottaa lauseen ”look in thy heart and write”, kertoo taistelusta kirjoittaa rakkausruno – tai sarja rakkausrunoja – joka välittää, mitä Sidney todella tuntee. Jos Sidney tunsi tämän ongelman yli neljäsataa vuotta sitten, kuinka paljon jyrkempi onkaan kukkula, jota nykyajan runoilijan on kiivettävä. Ja kuten Shelleyn runon (epävirallinen) nimi tekee selväksi, sanaa ’rakkaus’ on käytetty monta kertaa, että sitä on ’häväisty’.
”Rakkausrunoa” voisi verrata toiseen Carol Ann Duffyn runoon, ”syntaksiin”, joka on myös osa Rapture-kokoelmaa, jossa ”rakkausruno” esiintyy. Näitä kahta runoa voisi analysoida keskenään, sillä molemmat kertovat runoilijan taistelusta välittää rakkauttaan sanoin, jotka kuulostavat todelta ja resonoivat, eivät kuulosta niin monilta kantakliseiltä.
löydä lisää Carol Ann Duffyn runoudesta poimimalla hänen parhaat runonsa, analysoimalla hänen lyhyt runonsa tekstiviesteistä, hänen hieno sonettinsa maallisen rukouksen muodoista ja hänen runonsa Shakespearen vaimosta.
Kuva: Carol Ann Duffy Humber Mouth 2009-tapahtumassa (kuva: walnut whippet), Wikimedia Commons-sivuston kautta.