Maailmanlaajuinen metsäkato ja metsien kasvu 30 vuoden aikana
metsät ovat planeettamme suuria hiilenkaatajia, ja ne ovat keskeinen luonnonvaraisten eläinten elinympäristöjen lähde ja elintärkeitä luonnonvaroja ihmisille ympäri maailman.
metsäkato uhkaa kuitenkin tätä luonnoninfrastruktuuria vapauttaen hiiltä ilmakehään samalla vähentäen villieläinten monimuotoisuutta ja tehden ympäristöstämme alttiimman ympäristökatastrofeille.
tässä grafiikassa tarkastellaan metsien maailmanlaajuista hävittämistä ja metsien kasvua viimeisten 30 vuoden aikana ja kartoitetaan metsien nettomuutos maittain ja alueittain käyttäen YK: n elintarvike-ja maatalousjärjestön (FAO) tietoja.
metsäkato alueittain
nykyään metsät muodostavat noin 31% maapallon kokonaispinta-alasta ja kattavat 15,68 miljoonaa neliökilometriä (40,6 miljoonaa km2). Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana maailma menetti hieman yli 4 prosenttia (685 300 neliökilometriä) metsistään, mikä vastaa noin puolta Intian pinta-alasta.
Eurooppa ja Aasia olivat ainoat alueet, joilla metsien kokonaiskasvu oli merkittävää tänä aikana, kun taas Oseaniassa ei tapahtunut merkittävää muutosta ja pohjois-ja Keski-Amerikassa tapahtui pientä laskua.
| alue | metsäpinta-alan muutos (1990-2020) | metsäpinta-alan prosentuaalinen muutos |
|---|---|---|
| Aasia | + 146,718 sq mi | +6.10% |
| Eurooppa | + 88,803 sq mi | +2.26% |
| Oseania | + 1,057 sq mi | + 0.0015% |
| Pohjois-ja Keski-Amerikka | -7,722 sq mi | -0.27% |
| Afrikka | -409,268 sq mi | -16.64% |
| Etelä-Amerikka ja Karibia | -501,932 sq mi | -15.40% |
| Maailmanlaajuinen kokonaismäärä | -685,401 sq mi | -4.19% |
lähde: YK: n elintarvike-ja maatalousjärjestö
Afrikka sekä Etelä-Amerikka ja Karibia olivat alueita, joilla metsäkatoa oli eniten, ja molemmat menettivät yli 15% metsistään viimeisten 30 vuoden aikana. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että näillä kahdella alueella on käytettävissä runsaasti metsää, jonka pohjavilla alueilla on paljon kysyntää maataloudelle ja karjanhoidolle.
vaikka metsien nettotappio maailmalla on valtava, metsien häviämisvauhti on hidastunut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Vaikka vuosina 1990-2000 menetettiin keskimäärin 30116 neliökilometriä joka vuosi, vuosien 2010-2020 välillä tuo määrä on pudonnut 18146 neliökilometriin, mikä osoittaa, että metsien hävittäminen on vähentynyt lähes 40 prosenttia.
metsäkadon ja metsien kasvun edistäjät
huolimatta metsäkadon yleisestä hidastumisesta eräissä Etelä-Amerikan maissa ja koko Afrikassa metsäkato on yhä kiihtynyt. Se on näillä alueilla, joilla useimmat maat, joilla on suurin vähennys metsäpinta-ala sijaitsevat:
| maa | metsäpinta-Alan nettomuutos (1990-2020) | metsäpinta-alan prosentuaalinen muutos |
|---|---|---|
| Brasilia | -356,287 sq mi | -15.67% |
| Indonesia | -101,977 sq mi | -22.28% |
| Kongon demokraattinen tasavalta | -94,495 sq mi | -16.25% |
| Angola | -48,865 sq mi | -15.97% |
| Tansania | -44,962 sq mi | -20.29% |
| Myanmar | -41,213 sq mi | -27.22% |
| Paraguay | -36,463 sq mi | -36.97% |
| Bolivia | -26,915 sq mi | -12.06% |
| Mazambique | -25,614 sq mi | -15.29% |
| Argentiina | -25,602 sq mi | -18.84% |
lähde: YK: n elintarvike-ja maatalousjärjestö
Brasiliassa, jossa sijaitsee suurin osa Amazonin sademetsästä, metsäkato oli 356 287 neliökilometriä, ja sitä ruokkivat suurelta osin maanviljelijät, jotka käyttivät maata karjankasvatukseen. On arvioitu, että 80% Amazonin metsittämättömästä maa-alasta on korvattu laitumilla, ja tuloksena olevan naudanlihan tuotannon tiedetään olevan yksi pahimmista lihoista ympäristölle hiilipäästöjen kannalta.
toinen suuri metsäkadon ajaja on siemen-ja palmuöljyviljely. Nämä öljyt muodostavat noin 20 prosenttia maailman metsien hiilipäästöistä, ja Indonesiaan ja Malesiaan keskittynyt tuotanto laajenee nyt Afrikan ohella muihin Aasian maihin.
vaikka naudanlihan ja palmuöljyjen kysyntä ajaa metsäkatoa, Keski-Afrikan Metsäaloitteen (Cafi) kaltaiset aloitteet kannustavat suojelemaan metsämaata.
Euroopan unionin maat sekä Yhdistynyt kuningaskunta ja Etelä-Korea ovat sitoutuneet 494 dollariin.7 miljoonaa kuudelle Keski-Afrikan valtiolle (Kamerun, Gabon, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea ja Kongon tasavalta), jotta ne voisivat säilyttää metsiään ja pyrkiä vähäpäästöisiin kestävän kehityksen väyliin. Aloite on nähnyt $202 miljoonaa siirretty tähän mennessä ja ennakoitu vähentää 75 miljoonaa tonnia CO2 päästöt.
metsät ja ilmastokriisi
on arvioitu, että metsät sitovat vuosittain noin 30% maailman hiilipäästöistä, mikä tekee niistä suurimmat ja tärkeimmät hiilinielut, joita meillä maalla on. Kun tämä yhdistetään siihen, että metsien hävittäminen aiheuttaa noin 12 prosenttia vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä, metsien suojelun merkitys korostuu entisestään.
mutta usein unohdamme, kuinka paljon metsät suojelevat ympäristöämme toimimalla luonnollisina puskureina äärimmäisiä sääolosuhteita vastaan. Metsät lisääntyvät ja takaavat sateiden turvallisuuden, mikä tekee lähialueista huomattavasti vähemmän alttiita maastopaloille ja luonnolliselle kuivuudelle kuumina ja kuivina kausina sekä tulville ja maanvyörymille kosteina kausina.
kun jokainen maisemien ennallistamiseen sijoitettu dollari tuottaa jopa 30 dollarin hyödyt, metsäkadon vähentämistä ja uudelleenmetsittämiseen investoimista pidetään tehokkaana keinona vähentää ilmasto-ja ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamisen vaikeuksia ja kustannuksia. Tässä ei oteta huomioon edes sitä, mitä hyötyä on maailman suurimman luonnonvaraisen elinympäristön ja lajien monimuotoisuuden säilyttämisestä, lähes 70 miljoonan metsissä elävän alkuperäisväestön kodista ja 1,6 miljardin metsistä päivittäin riippuvaisen ihmisen toimeentulosta.
metsien säilyttäminen ja uudistaminen tulevaisuutta varten
huolimatta vuonna 2020 havaitusta metsien häviämisen nopeutumisesta lyhyellä aikavälillä on saatu myönteisiä merkkejä metsien uusiutumisesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan aiemmin hakattu maa voi palauttaa maan hedelmällisyyden noin vuosikymmenessä, ja kerrostuneet Kasvit, Puut ja lajisto voivat elpyä noin 25-60 vuodessa.
tämän lisäksi nämä uusiutuvat ”sekundaarimetsät” voivat joissakin tapauksissa absorboida enemmän hiilidioksidia kuin ”aarniometsät”, mikä antaa toivoa siitä, että maailmanlaajuisilla uudelleenmetsitysponnisteluilla voidaan absorboida enemmän päästöjä kuin aiemmin luultiin mahdolliseksi.
paikallisille maanviljelijöille ja karjankasvattajille annettavista paremmista taloudellisista kannustimista metsäpinta-alan säilyttämiseen laajemman mittakaavan politiikkoihin ja aloitteisiin, kuten CAFI, metsäkadon hillitseminen ja uudelleenmetsittämisen edistäminen edellyttävät maailmanlaajuisia toimia. Metsäkadon kääntäminen tulevina vuosikymmeninä on pelottava mutta välttämätön askel kohti ilmaston vakauttamista ja ympäristön säilyttämistä, josta miljardit eläimet ja ihmiset ovat riippuvaisia.