” koska he eivät tunteneet sitä vanhurskautta, joka tulee Jumalalta, ja koettivat perustaa omansa, he eivät alistuneet Jumalan vanhurskauteen ” (Room. 10:3)
Jumalan vanhurskaus ja meidän vanhurskautemme ovat vastakkaisia. Ilman Kristusta meidän oikea asemamme Jumalan edessä on mahdoton. Jesaja sanoi, että vanhurskaat tekomme ovat kuin saastaiset ryysyt (Jes.64:6). Hän puhui omavanhurskaudesta (siitä, mitä teemme yrittääksemme oikaista itsemme Jumalan kanssa). Omahyväisyys näyttää hyvältä ulospäin ja ihmiset huomaavat sen. Kirkkomme ovat israelilaisten tavoin täynnä ihmisiä, jotka näyttävät pyhiltä, mutta luottavat vain siihen, että he ovat kyllin hyviä Jumalalle. He etsivät häntä vanhurskautensa ja sen perusteella, mitä he voivat saada aikaan Jumalan hyväksi. Vaikka Jumala ei arvostelisikaan käyrää, meidän vanhurskautemme ei ole millään tavalla verrattavissa hänen vanhurskauteensa.
Paavali sanoi tämänpäiväisessä raamatunkohdassa, että israelilaiset eivät tunteneet Jumalan vanhurskautta ja niin he yrittivät perustaa omansa. Mikä on Jumalan vanhurskaus? Hänen vanhurskautensa on se oikeamielisyys, jonka hän katsoo omakseen. Se on se, kuka hän on – ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Kuten näette, tämä on polaarinen vastakohta sille, keitä olemme ihmisinä. Jumala on niin pyhä, täysin oikeudenmukainen ja totta, sanan jokaisessa merkityksessä. Meidän on mahdotonta lähestyä Jumalaa sen perusteella, mitä olemme tehneet, vaikka kaikki näyttää hyvältä luonnollisessa maailmassa. Omassa riittävyydessämme ja syntisessä tilassamme me emme kykenisi edes seisomaan hänen edessään synnin vaikutusten vuoksi.
Paavali sanoi Roomalaiskirjeessä 5: ”ennen kuin laki annettiin, synti oli maailmassa. Mutta syntiä ei oteta huomioon, kun lakia ei ole” ( Room.5:13). Synti oli siis olemassa, mutta Jumala ei luottanut siihen ihmiskertomuksia ennen lain antamista. Siksi he luulivat hänen pitkämielisyytensä synnin kanssa olevan hänen hyväksymystään sille. Synti tuli yhä yleisemmäksi maailmassa, joten sen vastakohtana pyhä elämä näytti melko hyvältä verrattuna olemassa olevaan turmelukseen. Siksi laki annettiin juutalaisille ja se hahmotteli satoja sääntöjä ja ohjeita siitä, miten elää. Jumala teki tämän osoittaakseen vanhurskautensa heille. He olettivat ympärillään oleviin kansoihin verrattuna olevansa kyllin hyviä, mutta Jumalan vanhurskauteen verrattuna laki osoitti heille, että sitä oli mahdotonta täyttää omin voimin. Laki tuli sekä siunausten että kirousten Kera (5.Moos. 28 ), Ja he joutuivat niiden alaisiksi sen mukaan, miten he elivät. Lain ei ollut tarkoitus olla pelastussuunnitelma. Lain tarkoitus oli osoittaa meille kykenemättömyytemme ansaita tiemme taivaaseen ja paljastaa, että tarvitsemme pelastajaa.
tämä on Raamatun suuri totuus; emme voi ansaita tietämme taivaaseen hyvillä teoillamme. Jos luotamme siihen, mitä teemme Jumalan ja oman vanhurskautemme hyväksi, niin Paavali sanoo, että me pysymme lain kirouksen alaisina. ”Kaikki, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia, sillä on kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka ei tee jatkuvasti kaikkea, mitä lain kirjassa on kirjoitettu.”Kukaan ei selvästikään ole vanhurskas Jumalan edessä lain kautta, sillä” vanhurskas elää uskosta ” (Gal.3:10-11). Jumala tiesi, että meidän oli mahdotonta täyttää lakia, joten hän varasi toisen keinon tulla vanhurskautetuiksi hänen edessään Jeesuksen kautta. Tämä tapahtuu uskosta, ja ne, jotka ovat vanhurskaita Jumalan edessä, elävät uskosta. Hän vastasi edelleen jokaisen mielessä olevaan kysymykseen: ”Mikä sitten oli lain tarkoitus? Se lisättiin rikkomusten tähden, kunnes se siemen, johon lupaus viittasi, oli tullut ” (Gal.3:19). Roomalaiset sanovat näin: ”ketään ei julisteta vanhurskaaksi hänen silmissään noudattamalla lakia; sen sijaan me tulemme lain kautta tietoisiksi synnistä. (Room. 3:20 ). Ja taas Paavali sanoi galatalaiskirjeessä: ”laki on pantu johdattamaan meidät Kristuksen luo, että me uskosta vanhurskautuisimme (Gal. 3: 24). Toisin sanoen laki osoittaa meille, että tarvitsemme pelastajaa, niin että lankeamme Jumalan armon ja armon päälle ja luotamme hänen pelastussuunnitelmaansa Oman pelastuksemme sijaan. Lain tarkoitus oli saada meidät valmistautumaan Kristukseen, eikä sitä koskaan ehdotettu tieksi Jumalan luo.
hämmästyttävää Jumalan armoon lankeamisessa ja tämän armoviestin hyväksymisessä on se, että näin tekemällä tunnemme Jumalan vanhurskauden ja alistumme siihen. Roomalaiskirje sanoo: ”mutta nyt on Jumalalta tullut vanhurskaus ilman lakia, josta laki ja profeetat todistavat. Tämä vanhurskaus tulee Jumalalta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen kaikille, jotka uskovat” ( Room.3:21, Room. 3:22). Mikä merkitsee sitä, että saamme Jumalan vanhurskauden uskon kautta Jeesukseen ja koska olemme vanhurskaita Jumalan mittapuiden mukaan, voimme seistä hänen edessään täysin oikeutettuina, missä ennen olisi ollut mahdotonta olla hänen läsnäolossaan. Roomalaiskirje jatkaa sanoen: ”sillä me pidämme kiinni siitä, että ihminen on vanhurskas uskosta ilman lain noudattamista” ( Room.3:28). Tämä on hyvä uutinen meille tänään. Meidän ei tarvitse luottaa siihen, mitä teemme miellyttääksemme Jumalaa, hän on tyytyväinen meihin uskon perusteella Jeesukseen. Ei ole mitään muuta, mitä voisimme tehdä lisätäksemme siihen, hän katsoo meitä ja näkee meidät täysin ehjinä, vanhurskaina ja vanhurskaina hänen edessään ikään kuin emme olisi koskaan tehneet syntiä. Miten uskomaton siunaus onkaan alistua Jumalan vanhurskauteen.
tänään on rukoukseni, että tunnustat kuinka vanhurskas olet Kristuksessa Jeesuksessa. Sinulla on Jumalan vanhurskaus, joka peittää sinut, ja sinä voit seistä hänen edessään täysin vanhurskautettuna, anteeksi annettuna ja rakastettuna. Synti ei ole hänelle ongelma, koska hän on maksanut velkasi sille. Uskon kautta Jeesukseen me olemme Jumalan vanhurskaus, aamen!