Johannes 8-Mitä Jeesus kirjoitti lokaan?

Johanneksen evankeliumin kahdeksannesta luvusta luemme kahdesti, että kun kirjanoppineet ja fariseukset toivat avionrikkojan naisen Herran eteen (turmeltuneista vaikuttimista), Jeesus kumartui ja kirjoitti maahan.

kysymys, joka on aina jäänyt mieleen, on: mitä Jeesus kirjoitti maahan? Olen kuullut kahdeksan mahdollista vastausta tähän kysymykseen.:

(1) Jotkut ajattelevat, että Jeesus kirjoitti kymmenen käskyä. Morris kirjoittaa,

”ainoa muistiinmerkitty tapaus, jossa Jumala kirjoitti ’sormellaan’, on se, Kun Jumala kirjoitti kymmenen käskyä kahdelle kivilaatalle (2.Moos. 31:18). Naisen syyttäjille olisi ollut hyvin merkityksellistä samoin kuin syvästi kiihottavaa ja tuomitsevaa, jos Jeesuksen nähtäisiin myös kirjoittavan nämä käskyt sen sijaan, että hän olisi puhunut.”1

(2) jotkut ehdottavat, että Jeesus kirjoitti joitakin raamatunkohtia, joiden olisi pitänyt ratkaista asia, kuten seitsemännen käskyn, 3.Mooseksen kirjan 20:10:n ja 5. Mooseksen kirjan 22: 22: n. Tästä mielipiteestä, Ryle kertoo meille, olivat Bede, Rupertus, ja Lampe. Ryle jatkaa: ”toiminta tarkoittaisi sitten:’ miksi kysyt minulta? Mitä on kirjoitettuna laissa, siinä laissa, jonka Jumala kirjoitti omalla sormellaan, niinkuin minä nyt kirjoitan?'” 2

(3) jotkut viittaavat siihen, että Jeesus viittasi mustasukkaisuusoikeudenkäyntiin, jota kuvaillaan 4. Mooseksen kirjassa 5:11-31, jossa aviorikoksesta syytettyä naista vaadittiin juomaan vettä ja likaa temppelin lattialta, joko kirjoittamalla varsinainen laki tai yksinkertaisesti kiinnittämällä huomiota multaan, virkistääkseen kirjanoppineiden ja fariseusten muistoa. Tämä merkitsisi sitä, että Jeesus ohjasi kirjanoppineita ja fariseuksia koettelemaan naista lain sanalla. Ryle kertoo, että Lightfoot ja Burgon olivat tätä mieltä. 3

(4) jotkut esittävät Augustinuksen, Melanchthonin, Brentiuksen, Toletoksen ja á Lapide4:n tavoin, että Jeesus viittasi Jeremian 17: 13: een.: ”ne, jotka lähtevät minusta, on kirjoitettava maahan” (KJV).

(5) Ryle kertoo, että ”eräs rationalistinen kirjoittaja esittää, että Herramme ’alentui’ vaatimattomuuden tunteista, ikään kuin häpeäisi edessään olevaa näkyä ja hänelle kerrottua tarinaa.”Rylen vastaus:” ajatus on järjetön ja täysin ristiriidassa Herramme julkisen käytöksen kanssa.”5

(6) Jotkut ajattelevat, että Jeesus kirjoitti nimenomaan naisen syyttäjien synnit todistaakseen, ettei yksikään heistä ollut synnitön. Gill kirjoittaakin: ”jotkut ajattelevat hänen kirjoittaneen luettavissa olevin kirjaimin naisen syyttäjien synnit; ja oppinut Wagenseil mainitsee näkemänsä muinaisen kreikkalaisen käsikirjoituksen, jossa oli seuraavat sanat: ’kaikkien heidän syntinsä'”.6 pieni vaihtelu tästä on se näkemys, että Jeesus kirjoitti kaikkien niiden naisten nimet, joiden kanssa kirjanoppineet ja fariseukset makasivat tai olivat maanneet, todistaen, etteivät he olleet ilman aviorikoksen syntiä.

(7) jotkut esittävät MacArthurin tavoin, että se, mitä Jeesus kirjoitti, ei ollut merkityksellistä eikä relevanttia. MacArthur selittää tämän kannan näin:

”sanot:” miksi hän istuu ja raapustelee multaa?””Vain odottaa, kunnes hän voi vangita hetken itselleen … hän on vain viileä, rauhallinen, hillitty, odottaa, että hetkestä tulee hänen oma hetkensä. Jeesusta ei työnnetä nurkkaan. Hän ottaa aikansa. Hän juoksuttaa rauhallisesti sormeaan mullan läpi, kunnes fokus on lähtenyt niistä ja siirtynyt häneen. Hän on käyttäytynyt välinpitämättömästi. He ovat intohimoisia. He ovat ahdistuneita. He eivät haluaisi mitään parempaa kuin hänen tukevan Mooseksen lakia, jotta he voisivat kivittää hänet. Sitten hän olisi syyllinen ja roomalaiset teloittaisivat hänet. Ja niin hän rauhallisesti antaa heidän odottaa. Se tulee olemaan hänen hetkensä, ja kun aika on oikea, hän tarttuu siihen hetkeen.”7

(8) edelliseen tulkintaan läheisesti liittyvä, joskin hieman erilainen, on toinen näkemys, joka ei myöskään kiinnitä mitään merkitystä tai merkitystä siihen, mitä Jeesus kirjoitti. Ryle ja Calvin pitivät tätä näkemystä tekstiyhteyteen paremmin sopivana. Calvin selittää:

”tällä asenteella hän aikoi osoittaa halveksivansa heitä. Ne, jotka arvelevat, että hän kirjoitti tämän tai toisen asian, eivät mielestäni ymmärrä hänen merkitystään. En myöskään hyväksy Augustinuksen nerokkuutta, sillä hän ajattelee, että tällä tavalla lain ja evankeliumin välinen ero on osoitettu, koska Kristus ei kirjoittanut kivitauluihin (2.Moos. 31:18), Vaan ihmiseen, joka on tomua ja maata. Sillä Kristus tarkoitti pikemminkin olemalla tekemättä mitään osoittaakseen, kuinka arvottomia he olivat tulla kuulluiksi, aivan kuin joku, kun toinen puhui hänelle, vetäisi viivoja seinään tai kääntäisi selkänsä tai osoittaisi jollakin muulla merkillä, että hän ei noudattanut sitä, mitä sanottiin.”8

kannatan tätä viimeistä tulkintaa yksinkertaisimpana ja asiayhteyteen paremmin sopivana. On merkittävää, että Johannes ei paljasta, mitä Jeesus kirjoitti, ja että Pyhä Henki katsoi sopivaksi olla paljastamatta, mitä oli kirjoitettu. Jos se olisi ollut tärkeää, voisimme varmasti olettaa, että Pyhä Henki olisi sisällyttänyt sen Raamattuun.

uskon, että Jeesus teki mitä todennäköisimmin vain räikeän ilmiselvän merkin siitä, että hän oli täysin välinpitämätön niiden pelien kanssa, joita kirjanoppineilla ja Fariseuksilla oli tapana pelata. Uskon, että hän yksinkertaisesti kieltäytyi antamasta kirjanoppineille ja fariseuksille aikaa vuorokaudesta. Se, mitä Kristus kirjoitti, ei näytä olevan merkittävä osa raamatunkohtaa. Se, miksi Kristus teki, mitä hän teki, näyttää olevan tärkeämpää. Saattaa hyvinkin olla, että Kristus kirjoitti jotakin merkityksellistä, kuten kymmenen käskyä tai 4.Mooseksen kirjan 5:17: n tai sen kaltaista, mutta toisaalta hän on aivan yhtä hyvin voinut kirjoittaa jotakin merkityksetöntä tai merkityksetöntä, kuten ’minä vihaan kirjanoppineita ja fariseuksia’ tai ’kulkuset, Juudas tuoksuu’, kaiketi tiedämme.

paino tälle ymmärrykselle on se, että jotkut raamatunkäännökset lisäävät jonkin verran ylimääräistä tekstiä jakeeseen 6:

KJV kääntää jakeen näin: ”tämän he sanoivat kiusaten häntä, että heidän täytyisi syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui maahan ja kirjoitti sormellansa maahan, ikäänkuin hän ei olisi heitä kuullut.”(kursivointi lisätty)

NKJV: llä on se: ”tämän he sanoivat koetellen häntä, että heillä voisi olla jotain mistä syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti maahan sormellaan, ikään kuin hän ei olisi kuullut.”(alleviivaus lisätty)

EMTV kirjoittaa, että Jeesus kumartuneena ” alkoi kirjoittaa maahan sormellaan, huomioimatta.”(alleviivaus lisätty)

LEB: ssä on se, että Jeesus kirjoitti maahan”, ottamatta mitään huomiota.”(kursivointi lisätty)

LITV: ssä on se, että Jeesus kirjoitti maahan”, ei näy kuulevan.”(painotus minun)

vuoden 1833 Webster Bible kirjoittaa, että Jeesus kirjoitti maahan”, ikään kuin hän ei olisi kuullut niitä.”(painotus mine)

nyt myönnetty, ylimääräinen teksti ei esiinny alkuperäisessä, joten se tuskin todistaa, että mine on oikea käsitys kohdasta. Se kuitenkin tukee näkemystäni valaisemalla sitä, mikä näyttää kaikkein suorimmalta ymmärrykseltä, nimittäin sitä, että Jeesus ei ollut erityisen kiinnostunut kirjoittamaan jotakin merkityksellistä, vaan pikemminkin teki selvästi ilmeiseksi, ettei hän välittänyt edes vastata kirjanoppineille ja fariseuksille. Toisin sanoen hän ei tehnyt mitään muuta kuin sivuutti ne, vaikkakin ei-niin-hienovaraisesti.

Notes

1 Henry M. Morris, The New Defender ’ s Study Bible, notes on John 8:6, s.1587
2 J. C. Ryle, Expository Thoughts on the Gospels, Vol. 3, notes on Joh 8: 6
3 Ibid.
4 sama.
5 sama.
6 John Gill, John Gill ’ s Exposition of the Entire Bible, notes on John 8: 6
7 John MacArthur, Jesus Confronts Hypocrisy, (<http://www.gty.org/resources/Sermons/1519_Jesus-Confronts-Hypocrisy>)
8 Jean Calvin, Johanneksen kommentaari 8:6