Steve Corbett työskenteli useita vuosia merkittävässä avustus-ja kehitystoimistossa. Hän on Chalmers Center for Economic Development-Keskuksen yhteisökehitysasiantuntija ja Covenant Collegen apulaisprofessori. Brian Fikkert on taloustieteen apulaisprofessori Covenant Collegessa ja Chalmers Centerin perustaja ja toimitusjohtaja Covenant Collegessa.
myötätunnon osoittaminen köyhiä kohtaan kuuluu työnkuvaamme Jeesuksen seuraajina, mutta sen tekotavoissa on suurta vaihtelua. Tämä kirja keskittyy kristillisille seurakunnille sopiviin keinoihin auttaa köyhiä. Ensimmäisessä osassa käsitellään köyhyyden perusluonnetta. Osassa 2 käsitellään köyhyyden lievittämiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja osassa 3 näitä käsitteitä sovelletaan taloudelliseen kehitykseen.
viime vuosina amerikkalaisten evankelistojen yhteiskunnallinen huoli on kasvanut voimakkaasti, mukaan lukien räjähtävät lyhytaikaiset lähetysasemat, jotka keskittyvät köyhien palvelemiseen. (27) laatijoiden mukaan emme tee läheskään tarpeeksi ja teemme suuren osan siitä väärin pahentaen ongelmia, joita yritämme ratkaista. (28)
Osa 1. Peruskäsitteitä auttamiseen vahingoittumatta
Luku 1. Miksi Jeesus tuli maan päälle?
annettu vastaus on Luukas 4: 17-21. On totta, että Jeesus tuli pelastamaan meidät synneistämme, mutta ”sielujen pelastaminen on vain osajoukko koko kosmoksen kokonaisvaltaisesta parantamisesta, jonka Jeesuksen valtakunta tuo ja joka oli hänen sanomansa keskipiste.””Jeesus tekee kaiken uudeksi! Tämä on evankeliumin hyvä uutinen.”(33)
”Jumalan kansan tehtävä perustuu Kristuksen tehtävään-saarnata valtakunnan hyvää uutista sanoin ja teoin, – erityisesti hyvän uutisen levittämiseen-satuttavien, heikkojen ja köyhien keskuuteen.”(38)
Miksi Jumala oli niin tyytymätön Israeliin? Koska Israel ei huolehtinut köyhistä ja sorretuista (Jes. 58:1-3, 5-10). ”Henkilökohtainen hurskaus ja muodollinen palvonta ovat välttämättömiä kristilliselle elämälle, mutta niiden täytyy johtaa elämään, joka ’toimii oikeudenmukaisesti ja rakastaa armoa’ (Miika. 6:8).”(41)
noin 1 miljardi ihmistä elää alle yhdellä dollarilla päivässä ja 2,6 miljardia (~ 40%) elää alle 2 dollarilla päivässä. Tämä on verrattavissa Keskivertoamerikkalaiseen, joka elää yli 90 dollarilla päivässä!
Luku 2. Mikä hätänä?
köyhät kuvaavat tilaansa yleensä sanoilla ” häpeä, alemmuusaste, voimattomuus, Nöyryytys, pelko, toivottomuus, masennus, sosiaalinen eristyneisyys ja äänettömyys.”Meidän ja heidän käsitystensä välinen epäsuhta voi olla tuhoisa avustustyölle. (53) ratkaisujen on mentävä aineistoa pidemmälle. Laadimme strategiamme, jotka perustuvat ymmärrykseemme syistä. Jos teemme väärän diagnoosin, aiheutamme todennäköisesti vahinkoa. Jos ajattelemme, että syynä on tiedon puute, koulutamme. Jos pidämme sitä sortona, työskentelemme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Jos luulemme, että se on heidän syntinsä, me opetuslapsia. Jos ajattelemme, että syynä on resurssien puute, annamme heille resursseja. Perussairaudet eivät aina ole selviä. Eivätkä ihmiset itsekään välttämättä aina tiedä tai ole täysin rehellisiä itselleen. Hyvä diagnoosi voi johtaa hyvin pitkään ja aikaa vievään ratkaisuun. (55)
”köyhyys on seurausta suhteista, jotka eivät toimi, jotka eivät ole oikeudenmukaisia, jotka eivät ole elämää varten, jotka eivät ole harmonisia tai nautinnollisia. Köyhyys on Shalomin puuttumista kaikissa merkityksissään.”(62)
vaikka Jumalan hyvä luomakunta on syvästi vääristynyt, se säilyttää osan synnynnäisestä hyvyydestään. Sekä köyhillä yksilöillä että yhteisöillä on Jumalan antamia lahjoja ja omaisuutta. Samaan aikaan ” jokainen ihminen kärsii henkisen läheisyyden köyhyydestä, olemisen köyhyydestä, yhteisöllisyyden köyhyydestä ja taloudenhoidon köyhyydestä.”(62-3) ” yksi tämän kirjan keskeisistä lähtökohdista on se, että ennen kuin omaksumme keskinäisen rikkinäisyytemme, työmme pienituloisten kanssa tuottaa todennäköisesti paljon enemmän haittaa kuin hyötyä.”(64) ” …taloudellisesti rikkailla on usein ’jumalakomplekseja’, hienovarainen ja tiedostamaton ylemmyydentunne….”(65) ” tapa, jolla toimimme taloudellisesti köyhiä kohtaan, viestii usein – vaikkakin tahattomasti – että me olemme parempia ja he alempiarvoisia. Samalla satutamme köyhiä ja itseämme.”(65)
”Pohjois-Amerikan kristittyjen on voitettava länsimaisen kulttuurin materialismi ja nähtävä köyhyys suhteellisemmin.”(68) köyhyyden tunnusmerkki on moninaisten toisiinsa liittyvien tekijöiden loukku, jotka estävät heitä tekemästä mielekkäitä valintoja. (71)
Luku 3. Olemmeko Jo Perillä? (Mitä on menestys?)
menestyskäsityksemme eli päämäärä muovaa metodejamme.
”köyhyyden juuret ovat särkyneissä ihmissuhteissa, joten ratkaisu köyhyyteen perustuu Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen voimaan panna kaikki asiat taas oikeaan suhteeseen.”(77) Jeesuksen työ keskittyy’ sovintoon.
määritelmä. ”Köyhyyden lievittäminen on sovinnon palvelemista: ihmisten saattamista lähemmäksi Jumalan ylistämistä elämällä oikeassa suhteessa Jumalaan, itseen, toisiin ja muuhun luomakuntaan.”(78)
”sovinto suhteita on ohjaava kompassi meidän köyhyyden lievittämiseen ponnisteluja….”(78) ” tavoitteena ei ole tehdä koko maailman aineellisesti köyhistä Keski-ja yläluokkaisia pohjoisamerikkalaisia, ryhmää, jolle ovat ominaisia korkeat avioeroluvut, seksiriippuvuus, päihteiden väärinkäyttö ja mielisairaudet. … Tavoitteena on palauttaa ihmiset täysin inhimillisyyden ilmaukseen, sellaisiksi kuin Jumala on meidät kaikki luonut, ihmisiksi, jotka ylistävät Jumalaa….”(78)
sen sijaan, että varmistettaisiin, että ihmisillä on riittävästi aineellista, se sisältää vaikeamman tehtävän voimaannuttaa ihmiset ansaitsemaan tarvitsemansa omalla työllään. (79)
”mikään perustava suhde ei voi kokea perustavaa ja pysyvää muutosta ilman, että ihmisestä tulee uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa.”(80) ” … emme voi toivoa ihmisten muutosta ilman paikallisen kirkon osallistumista ja sille uskotun evankeliumin sanallista julistamista.”(81)
ihmisten ennallistamisella on taipumus ” tapahtua erittäin suhteellisissa, prosessikeskeisissä ministeriöissä enemmän kuin persoonattomissa, tuotekeskeisissä ministeriöissä.”(81)
lunastus on kosminen ulottuvuudeltaan, ” tuo sovinnon sekä yksilöille että järjestelmille.”(84)
vääristyneet maailmankuvat, kääntämättömät sydämet ja rikkinäiset järjestelmät ovat keskeisiä kysymyksiä. Väärät maailmankatsomukset voivat olla keskeisiä esteitä. Maailmankatsomuksellisella muutoksella on oltava keskeinen rooli suunnittelussa tai ministeriöissämme. (Hallitukset eivät yleensä ole hyviä lahjoittajia raamatulliselle maailmankatsomukselliselle muutokselle.) Myös omat modernistiset ja postmodernistiset maailmankatsomuksemme, jotka johtavat sekularismiin, materialismiin ja relativismiin, tarvitsevat muutosta. (88)
”tavoitteena on, että jokainen asianosainen kirkastaisi Jumalaa ja nauttisi hänestä ikuisesti, ei vain kasvattaisi ihmisten tuloja.”Jos opetussuunnitelmaa ei juurruteta nimenomaan raamatulliseen maailmankuvaan, se voi olla tuhoisaa, vaikka ihmiset onnistuisivatkin saamaan työtä ja lisäämään tulojaan. (95)
”postmodernismin vaikutus saa monet pohjoisamerikkalaiset kristityt pelkäämään evankelioimis-ja opetuslapseustoimintaa, etteivät he tyrkyttäisi kulttuurisesti sidottua Raamatun tulkintaansa muihin kulttuureihin.”(96)
Osa 2. Yleiset periaatteet auttamiselle vahingoittamatta
Luku 4. Kaikki Köyhyys ei synny samanarvoisena
vaatiiko tilanne helpotusta, kuntoutusta vai kehitystä? Tilanteen erottaminen toisistaan on yleinen syy siihen, että yritykset aiheuttavat vahinkoa. Hätäapu on kiireellinen ja tilapäinen tilanne, joka edellyttää hätäapua välittömän kriisin aiheuttaman kärsimyksen vähentämiseksi. Huojennuksen on oltava välitöntä ja väliaikaista. Kuntoutus alkaa heti verenvuodon tyrehtyessä ja pyrkii palauttamaan kriisiä edeltäneiden olosuhteiden positiiviset puolet. Kehitys on jatkuvan muutoksen prosessi.
” kehitystä ei tehdä ihmisille tai ihmisille, vaan ihmisten kanssa. Avain dynamic…is voimaannuttamisprosessin edistäminen….”(105)
”yksi suurimmista virheistä, joita Pohjois-Amerikan kirkot tekevät-ylivoimaisesti-on soveltaa helpotusta tilanteissa, joissa kuntoutus tai kehitys on sopiva väliintulo.”(105)
”lisäksi koko kehittämistyön tavoitteena on, että paikalliset ihmiset ottaisivat vastuun omasta elämästään ja yhteisöstään.””Jos he tarvitsevat apua, anna sitä; mutta jos he eivät, sinun antamisesi voi aiheuttaa vahinkoa.”(112)
”Vältä Holhoamista. Älä tee ihmisille asioita, joita he voivat tehdä itse.”(115)
”muista, että tavoitteena ei ole tuottaa taloja tai muuta aineellista omaisuutta, vaan vaeltaa aineellisesti köyhien kanssa, niin että he ovat parempia taloudenhoitajia elämässään ja yhteisöissään, myös omissa aineellisissa tarpeissaan.”(119)
useimmat järjestöt keskittyvät hätäapuun, koska 1) niillä on köyhyyden aineellinen määritelmä, 2) se on helpompaa ja nopeampaa kuin kehitys ja 3) siihen on helpompi kerätä varoja. Mutta vaikka köyhien kanssa toimiminen ihmissuhteiden kautta on paljon pidempiaikaista, kirkon tarkoitus on kehittää ja kasvattaa ihmisiä pitkäaikaisen opetuslapseuden kautta. (120)
Luku 5. Anna minulle Väsyneesi, Köyhäsi ja heidän omaisuutensa
sen sijaan, että aloittaisit ihmisten tarpeista (mikä sinua vaivaa ja miten voin korjata sinut?), alkaa selvittää yhteisön omaisuutta. Kysymällä, mitä lahjoja ja voimavaroja heillä on, vahvistetaan heidän arvokkuuttaan ja edistetään heidän olemisen köyhyytensä voittamista. ”Aloittamalla siitä, mikä on oikein, voimme muuttaa sitä dynamiikkaa, joka on turmellut pienituloisten ihmisten minäkuvan…. Kun varat on tunnistettu, on aiheellista kysyä … mitä tarpeita voit tunnistaa, jotka on käsiteltävä?”Mutta sopivan suuruuden ja ajoituksen mittaaminen-ulkopuolisilta resursseilta vaatii valtavasti viisautta. On ratkaisevan tärkeää, että tällaiset ulkopuoliset resurssit eivät heikennä köyhän yksilön tai yhteisön halukkuutta tai kykyä toimia omien lahjojensa ja resurssiensa hoitajana.”(127)
”pohjoisamerikkalainen nopeustarve heikentää hidasta prosessia, jota tarvitaan kestävään ja tehokkaaseen pitkän aikavälin kehitykseen.”(131)
Luku 6. Mckehitys: yli 2,5 miljardia ihmistä jäi ilman palvelua
yksi syy hitaaseen edistymiseen on köyhien ihmisten riittämätön osallistuminen prosessiin. Suunnitelmallinen lähestymistapa voi vaikuttaa tehokkaalta, mutta määrätyt ratkaisut ovat usein ristiriidassa paikallisen kulttuurin kanssa, eivät yhteisön hyväksymiä tai tehottomia. Se, mikä toimii Kansasissa, ei välttämättä toimi Latinalaisessa Amerikassa.
köyhät omistavat projektin todennäköisemmin, jos he ovat alusta asti täysipainoisia osallistujia. He todella tietävät paljon, ja on typerää sivuuttaa heidän oivalluksensa. Mutta se vie enemmän aikaa.
” osallistuminen ei ole vain keino päämäärään, vaan pikemminkin oikeutettu päämäärä sinänsä.”(145)
”ratkaisevaa on auttaa ihmisiä ymmärtämään identiteettinsä kuvankantajina, rakastamaan lähimmäisiään niin kuin itseään, olemaan Jumalan luomakunnan taloudenhoitajia ja tuottamaan kunniaa Jumalalle kaikessa.”(145)
tekijät tarjoavat osallistavan jatkumon, joka on tarkastelun arvoinen (148):
• pakkokeino
* Compliance Doing For
• Co-Learning Doing With
the appropriate nature and degree of participation depends on a lost of contextual factors. Pyri mahdollisimman korkeaan osallistumistasoon kussakin tilanteessa. (150)
”syvä ja kestävä muutos vie aikaa. Itse asiassa köyhien täysivaltainen osallistuminen osallistumisprosessiin vie paljon aikaa. Mutta jos lahjoittajat eivät halua kaluston ruostuvan pelloilla, heidän on hyväksyttävä hitaampi prosessi, jossa köyhillä on valta päättää, haluavatko he ylipäätään laitteita vai eivät.”(152)
Osa 3. Käytännön strategiat auttamiseksi vahingoittumatta
Luku 7. Lyhytaikaisia tehtäviä tekemättä pitkäaikaista haittaa
norsulla ja hiirellä oli juhlat. Siellä tanssittiin paljon. Kun se oli ohi, hiiri oli murskaantunut. Joskus STM: n joukkueet tanssivat kuin norsut eivätkä tiedä, mitä tapahtuu, kun kulttuuri ja arvojärjestelmät törmäävät. (162) pohjoisamerikkalaiset ovat äärimmäisestä kulttuurista, continuan ääripäästä, jolla on hyvin erilaiset käsitykset kuin monilla vastaanottajayhteisöillä.
”hyvin harvoja STM-matkoja tehdään tilanteissa, joissa helpotus on sopiva toimenpide.”Helpotusta tavoitellaan usein, vaikka se on harvoin sopiva väliintulo. Krooniset ongelmat vaativat pitkäjänteistä kehittämistä. (166) STM: llä on hyvin rajallinen aika, mutta kehitys ei ole sitä, että asiat saadaan tehtyä nopeasti. ”Kehitys on elinikäinen prosessi, ei kahden viikon tuote.”(168)
hyvä STM-matka ” tehdään osana paikallisissa ministeriöissä toteutettavaa pitkäjänteistä, varallisuusperusteista kehittämistapaa.”(170) STM: n vastaanottavan yhteisön tai kirkon tulee olla ensisijainen taho, joka pyytää tiimiä päättämään, mitä pitäisi tehdä ja miten.
”ensisijaisissa kysymyksissä, jotka koskevat STMS: ää köyhille yhteisöille, on keskityttävä matkojen vaikutuksiin kyseisille yhteisöille. Kyse ei ole meistä. Kyse on heistä!”(172)
”yhden STM: n tiimin yhden – kahden viikon työkokemukseen käyttämä raha riittäisi tukemaan toistakymmentä huomattavasti tehokkaampaa kotiseututyöntekijää kokonaisen vuoden ajan. Ja me valitamme tuhlaavista valtion menoista! Syvällisiä taloudenhoitoon liittyviä kysymyksiä ei tässä pidä kaunistella.”(173)
”vaikka korkeampien vaikutusten strategiat saattavat tuottaa antajalle vähemmän tyydytystä kuin STMs: t ’henkilökohtaisen osallistumisen tai yhteyden’ kannalta, eikö ole evankeliumin suuri malliesimerkki kuolla itselle, jotta toiset voisivat hyötyä?”(173)
STMs: N Parantaminen. Suunnittele matka niin, että se on olemista ja oppimista yhtä paljon kuin tekemistä. Älä tee ihmisille sitä, mitä he voivat tehdä itselleen. ”Vaadi mahdollisia matkan jäseniä osoittamaan vakavaa kiinnostusta lähetystöihin olemalla aktiivisia seurakunnassaan ja sen paikallisissa tiedotustoimissa.””Matkan jälkeinen oppiminen on ehdottoman tärkeää.” (178)