SOUTHWEST VOLCANO RESEARCH CENTRE Apache Junction, Arizona
kuukauden tulivuori, joka ei ole purkautunut
osana SWVRC: n koulutusohjelmaa, SWVRC esittelee joka kuukausi näkymän ja tarinan tulivuoresta, joka ei tällä hetkellä purkautu
ja/tai jolla on jokin epätavallinen tai muuten mielenkiintoinen ominaisuus tai ominaisuus. Toivomme, että nautit tästä koulutusominaisuudesta sivuillamme.
sijainti: 42o36 ’n, 122o06’ E, korkeus: 8,106 jalkaa (2,471 m)
yksi maailman tunnetuimmista kalderoista !
USGS
noin 6 850 vuotta sitten Mount Mazama, stratovolcano, luhistui synnyttämään kraatterijärven, joka on yksi maailman tunnetuimmista kalderoista.
kaldera on noin 10 kilometriä leveä. Katastrofaalinen pyroklastinen purkaus vapautti noin 50 kuutiokilometriä magmaa maan pinnalle.
se oli yksi suurimmista purkauksista viimeisen 10 000 vuoden aikana.
tässä näkymässä näkyy kalderan itäseinä.
Kuvan On Ottanut Steve Mattox.
Mazama-vuori oli yksi suurimmista Kvaternäärisistä tulivuorista Kaskadialueella. Mazama-vuoren huippu oli 3 300-3 700 metriä
ennen ilmastollista purkausta. Tulivuoren historia paljastuu tutkimalla yksityiskohtaisesti kalderan vallista paljastuneita kiviä ja kartoittamalla kerrostumia
tulivuoren kyljessä.
Steve Mattoxin Ottamat Kuvat.
Kyle Jonesin ottama valokuva.
Kuva: Phil Larson.
Williamsin ja Golesin piirros (1968).
hohkakivi aavikolta kraatterijärven pohjoispuolelta. Huomautus koko 11 kenkä mittakaavassa.
Kuvan On Ottanut Steve Mattox.
ilmastollinen purkaus tapahtui kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli yhdestä tuuletusaukosta, joka tuotti Pliinisen purkauskolonnin.
purkauspatsaaseen liittyvä ilmavirta kerrostui hohkakiveä laajalle alueelle. Kun purkauspylväs romahti, syntyi tuhkapilviä. Nämä tuhkavirrat tekivät viinilasihitsatusta tuffista,
näyttävän kiviyksikön, joka paljastui tulivuoren kyljistä. Toinen vaihe oli rengasaukoista ja liittyi Calderan romahdukseen.
se tuotti myös tuhkavirtoja.
huiput ovat eroosiollisia jäänteitä pyroklastisesta virtauksesta.
Kuvan On Ottanut Steve Mattox.
pyroklastista virtausta kutsutaan geologien mukaan Viinilasihitsatuksi Tuffiksi. Värinmuutos virtauksen tyvestä huipulle on dramaattinen todiste kemikaalin
zonaatiolle Mount Mazaman magmakammiossa. Alempi vaalea kerros on rhyodasiittihapoketta. Se purkautui varhain ja painoi magmakammion yläosaa.
purkauksen jatkuessa se painoi magmakammion syvempiä kerroksia. Nämä syvemmät kerrokset olivat koostumukseltaan mafisempia, mikä antaa niille tumman värinsä.
koska ne purkautuivat myöhemmin, ne kerrostuivat päälle. Tumma kerros on basalttista andesiittista scoria.
Llaon Kallio muodostaa kuvan vasemmassa yläreunassa olevan kalderan seinämää myötäilevän porraskallion.
Kuvan On Ottanut Steve Mattox.
Vulkaanisuus jatkui kalderan muodostuttua. Muutamassa sadassa vuodessa kalderan sisälle oli muodostunut käpyjä. Lopulta kraatteri täyttyi vedellä.
Velhosaari on yhden Tähkän huippu. Llao Rock muodostaa askel jyrkänne pitkin caldera Valli ylävasemmassa kuvassa yllä.
tässä lähikuvassa näkyy dasiitin lasimainen luonne ja virtausuomat.
Kuvan On Ottanut Steve Mattox.
Llaon kivi on dasiittikoostumukseltaan obsidiaania (katso kuva yllä). Se purkautui Mazama-vuorelta noin 7 015 vuotta sitten. Kraatterijärvi on 589 metriä syvä,
tehden siitä Yhdysvaltain syvimmän järven.
*****
Erlich, Edward 1986 Kamchatkan ja Kuriilien saarten Kalderoiden Geologia verrattuna japanin ja Aleuttien Kalderoihin, Alaska Open-File Report 86-291, US Dept. sisämaan Geologian tutkimuskeskus, p106-8.
Bacon, C. R., and Druitt, T. H., 1988, Compositional evolution of the zoned calcalkaline magma chamber of Mount Mazama, Crater Lake, Oregon: Contributions to Mineralogy and Petrology, v. 98, s. 224-256.
Bacon, C. R., 1987, Mount Mazama and Crater Lake caldera, Oregon, Geological Society of America Centennial Field Guide, Cordilleran Section, s. 301-306.
Bacon, C. R., 1985, Implications of silicic and intermediate volcanic rocks: Journal of Geophysical Research, v. 91, s. 6,091-6,112.
Bacon, C. R., 1985, magmatic inculsies in silicic vent patterns for the presence of large crustal magma Chambers: Journal of Geophysical Research, v. 90, s. 11,243-11,252.
Bacon, C. R., 1983, Eruptive history of Mount Mazama and Crater Lake caldera, Cascade Range, USA: Journal of Volcanology and Geothermal Research, v. 18, s. 57-118.
Cranson, K. R., Crater Lake – gem of the Cascades: Lansing, Michigan, K. R. Cranson Press, 120 s.
Diller, J. S., and Patton, H. B., 1902, the geology and petrografy of Crater Lake National Park: U. S. Geological Survey Professional Paper 3, 167 s.
Druitt, T. H., ja bacon, C. R., 1986, lithic Breccia and Ignimbrite erupted during the collapse of Crater Lake Caldera, Oregon: Journal of volcanology and geothermal research, v. 29, s. 1-32.
Powers, H. A., and Wilcox, R. E., 1964, Vulkanic ash from Mount Mazama (kraatterijärvi) and from Glacier Peak: Science, v. 144, no. 3624, s. 1.334-1.336.
Ritchey, J. L., 1980, Divergent magmas at Crater Lake, Oregon; Products of fractional crystalization and vertical zoning in a shallow, water-under-saturated chamber: Journal of Volcanology and Geothermal Research, v. 7, s. 373-386.
Williams, H., 1942, the geology of Crater Lake National Park, Oregon: Carnegie Institution of Washington Publication 540, 162 s.
Williams, H., and Goles, G., 1968, Volume of the Mazama ash-fall and the origin of Crater Lake caldera: Andesite Conference Guidebook, Oregon Department of Geology and Mineral Industries Bulletin 62, s. 37-41.
Wood, C. A., and Kienle, J., 1993, Volcanoes of North America: Cambridge University Press, New York, 354 s.