4. Turvallisen ja terveen työpaikan luominen kaikille

takaisin hakemistosivulle

turvallisen ja terveen työpaikan luominen kaikille

sisältö

• 4.1 sitoutuminen terveen työympäristön luomiseen tähtäävään strategiaan
• 4.2 tunnista vaarat, arvioi riskit ja toteuta valvonta riskien minimoimiseksi
• 4.3 ennakoivat toimenpiteet terveen ja turvallisen työpaikan saavuttamiseksi

tehokkain tapa houkutella ja tukea päteviä ja tuottavia työntekijöitä on taata terveellinen ja turvallinen työympäristö kaikille, myös mielenterveysongelmaisille työntekijöille.

tutkimus viittaa vahvasti siihen, että erilaiset työpaikat, jotka tarjoavat syrjimättömiä työsuhdekäytäntöjä ja tasapuolista henkilöstöhallintopolitiikkaa, parantavat suorituskykyä.

pitkän aikavälin strategioiden kehittäminen organisaatiossa on tehokkainta, kun se yhdistetään suoriin palveluihin, jotka auttavat työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukea ja kohtuullisia mukautuksia työpaikalla.

lisätietoja: Luku 3-mielenterveysongelmien hoitaminen työpaikalla.

joitakin terveen ja turvallisen työpaikan piirteitä:

• ammatillista kehitystä tuetaan ja kannustetaan
• optimaalista mielenterveyttä haittaavat esteet tunnistetaan ja poistetaan
• monimuotoisuutta pidetään organisaation etuna
• henkilöstön vaihtuvuus ja sairausloma/stressivapaa on alhainen
• henkilöstön uskollisuus on korkea
• työntekijät ovat tuottavia tiimin jäseniä.

4.1 sitoutuminen terveen työympäristön luomiseen tähtäävään strategiaan

keskeinen tekijä turvallisen ja terveellisen työympäristön onnistumisessa on sitoutuminen ja tietoisuus. Tämä voidaan osoittaa koko organisaatiossa:

• ylempien johtohenkilöiden ja muun ylimmän henkilöstön sitoutuminen terveen työympäristön kehittämiseen tehtävälausuntojen ja toimintaperiaatteiden avulla
• johtajat osoittavat sitoutumisensa toteuttamalla strategioita
• saattaen koko henkilöstön tietoisiksi johdon sitoutumisesta terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön.

turvallisesta ja terveellisestä työpaikkakulttuurista on monia etuja, kuten:

• henkilöstön uskollisuuden ja ylpeyden edistäminen
• myönteisten näkemysten luominen liiketoiminnasta-sekä työntekijöiden että asiakkaiden / asiakkaiden
• muuttuminen erittäin halutuksi työympäristöksi rekrytoitaessa uutta henkilökuntaa
• tuottavuuden parantaminen huomattavasti.

työntekijöiden kuuleminen

mielenterveyden kannalta on tärkeää, että työntekijät ja heidän edustajansa otetaan mukaan työterveyttä, riskienhallintaa ja mielenterveysongelmia koskeviin strategioihin ja politiikkoihin. Sen lisäksi, että työterveys-ja työturvallisuuslaki edellyttää työntekijöiden kuulemista, se on myös järkevää turvallisen ja terveellisen työpaikan luomisessa.

4.2 tunnista vaarat, arvioi riskit ja toteuta kontrollit riskien minimoimiseksi

arvioi työn ja työpaikan ominaispiirteet selvittääksesi, onko kyseessä terveellinen ja turvallinen työympäristö vai sellainen, joka voisi luoda tai edistää huonoa mielenterveyttä.

mahdolliset mielenterveysriskit arvioitaessa

stressi on merkittävä tekijä mielenterveysongelmissa työpaikalla. Selkeitä riskitekijöitä on kahdeksan:

1. suuri kysyntä (työn ylikuormitus)
2. työkavereiden ja esimiesten vähäinen tuki
3. valvonnan puute
4. huonosti määritellyt roolit
5. huonosti hoidetut suhteet ja konfliktit
6. huono muutososallistuminen
7. tunnustuksen ja palkkion puute
8. organisatorinen epäoikeudenmukaisuus.

työpaikkakiusaaminen ja häirintä voivat vaikuttaa suuresti henkilön mielenterveyteen. Kiusaaminen ja häirintä voi ilmetä:

• loukkaava käytös tai kielenkäyttö
• epäoikeudenmukainen tai liiallinen kritiikki
• työntekijän näkökannan tahallinen sivuuttaminen
• tahdittomat huomautukset tai toimet, jotka kaatavat henkilön
• ilkeämieliset huhut.

Työpaikkatrauma

joillakin työpaikoilla on olemassa kertaluonteisten tai kumulatiivisten vaaratilanteiden riski, jotka ovat vakavia ja traumaattisia työntekijöille ja edistävät traumaperäisiä stressihäiriöitä tai muita psyykkisiä sairauksia. Näihin kuuluvat työntekijät, jotka ovat tekemisissä aseellisten ryöstöjen, väkivaltaisten hyökkäysten, katastrofien tai hätätilanteiden kanssa.

työpaikan ominaisuuksien arviointi

työn ja työpaikan ominaisuuksien sekä mielenterveyteen kohdistuvien riskien arviointi voi sisältää:

• poissaolojen tarkastelu, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset mallit ja suuntaukset
• katsaus toimintatapoihin, kuten kiusaamiseen ja häirintään, hätätilanteiden käsittelyyn, työterveys-ja TYÖTURVALLISUUSPALVELUIHIN ja yhtäläisiin työmahdollisuuksiin, niiden tehokkuuden määrittämiseksi työpaikalla
• , jotta työntekijät voivat antaa palautetta välittömistä esimiehistään ja organisaation johtamisesta, kuten esim.:
  • mitä he arvostavat organisaatiossa
  • mikä auttaa heitä heidän roolissaan ja organisaatiossa
  • mitä muutoksia he haluaisivat tapahtuvan
  • mitä he kokevat turhauttavaksi roolissaan, organisaatiossaan ja tarvittaessa johtajassaan
• auditointi, jossa arvioidaan mielenterveyteen liittyviä riskejä samalla tavalla kuin kemikaaleista tai muista turvallisuusriskeistä aiheutuvia riskejä.

4.3 ennakoivat toimenpiteet terveen ja turvallisen työpaikan saavuttamiseksi

joitakin keskeisiä toimenpiteitä terveellisen ja turvallisen työpaikan luomiseksi ja mielenterveyden parantamiseksi ovat:

• tehokkaat toimintatavat ja menettelyt (KS.kohta 4.3.1)
• joustavien työjärjestelyjen tarjoaminen (KS. kohta 4.3.2)
• mentorointi-ja vertaistukijärjestelmien kehittäminen (KS. kohta 4.3.3)
• mahdollisuus käyttää neuvontapalveluja ja/tai asiantuntijatukiryhmiä (KS. kohta 4.3.4)
• paremman ymmärryksen kehittäminen koulutuksen avulla (KS. Kohta 4.3.5)
• turvallisten ja terveellisten työolojen varmistaminen (KS.kohta 4.3.6).

4.3.1 tehokkaat toimintatavat ja menettelyt

on tärkeää luoda tehokas perusta politiikoille ja menettelyille, joiden avulla voidaan hahmotella sitoutumistasi turvallisen ja terveellisen työpaikan tarjoamiseen.

keskeisiä kehittämis-ja tarkastelupolitiikkoja ovat:

• kokonaisvaltainen politiikka, jossa sitoudutaan tarjoamaan turvallinen ja terveellinen työpaikka
• politiikka, jossa käsitellään mielenterveysongelmiin liittyvien asioiden hoitamista työpaikalla ja jossa käsitellään muun muassa neuvonpitoa, luottamuksellisuutta ja koulutusta
• laaja yhdenvertaisuus-ja syrjimättömyyspolitiikka, mukaan lukien vammaisuus ja mielenterveys
• häirintään ja kiusaamiseen liittyvä politiikka (tai sisällytetään tämä työterveys-ja TYÖTURVALLISUUSPOLITIIKKAAN tai pääomapolitiikkaan)
• palautteen mahdollistava politiikka
• periaatteet ja menettelyt, joilla voidaan tehdä kohtuulliset mukautukset pyyntöjen käsittelyä varten nopeasti, oikeudenmukaisesti ja asianmukaisesti.

muihin toimintatapoihin ja menettelyihin, joilla on merkitystä turvallisen ja terveellisen työpaikan kehittämisen kannalta, sisältyy politiikkoja, joissa tasapainotetaan riskien tunnistaminen ja työntekijöiden tukeminen seuraavilla aloilla::

• suoritusjohtaminen
• epäkohdat
• työperäinen väkivalta ja väkivalta
• huumeet ja alkoholi työpaikalla
• vaarantunnistus-ja raportointijärjestelmät
• hätätilanteet, kuten miten toimia ääritapahtumien kanssa (esim. aseellinen ryöstö, kuolema tai vakava tapaturma työpaikalla) mukaan lukien toimenpiteet työntekijöiden mielenterveyden tukemiseksi.

4.3.2 joustavat työpaikat

kuten kohdassa 3.2 kohtuulliset mukautukset todetaan, laajempien strategioiden, kuten joustavien työpaikkapolitiikkojen, käyttöönotto hyödyttää usein kaikkia työntekijöitä sekä organisaatiota.

esimerkkejä joustavista työpaikkakäytännöistä ovat:

• vaihtelevat alkamis-ja päättymisajat ja työskentelypäivät edellyttäen, että työtunnit ja kokonaistyöaika kahden viikon tai kuukauden välein ja olennaiset työtarpeet täytetään
• työskentely kotoa käsin, kunhan työtehtävät täytetään ja keskeisiin kokouksiin ja tapahtumiin osallistutaan
• kyky työskennellä osa-aikaisesti
• harkinnanvarainen loma, jossa työntekijän käytettävissä on ylimääräisiä sairauslomia
• halukkuus muuttaa työtehtäviä, vaatimuksia ja aikatauluja
• työtehtävien suunnittelu siten, että ne sisältävät mahdollisuuksien mukaan vaihtelua ja joustavuutta vähennetään toistuvaa ja yksitoikkoista työtä
• , jotta työntekijät voivat järjestää työnsä niin, että he pystyvät säätelemään tehtäviään työn vaatimusten mukaisesti.

erilaiset joustavat työkäytännöt voivat johtaa:

• valmiuksien parantaminen ammattitaitoisten ja motivoituneiden työntekijöiden houkuttelemiseksi
• tunnustaminen ”valinnaiseksi työnantajaksi”, jolla on kilpailuetua rekrytoinnissa
• henkilöstön uskollisuuden lisääminen ja koulutusinvestointien parempi tuotto
• luottamuksen ja kunnioituksen lisääntyminen
• stressitasojen minimointi sekä moraalin ja sitoutumisen paraneminen
• a työtaakan ja henkilöstön määrän parempi yhteensovittaminen huippujen ja kaukaloiden välillä
• minimoitu poissaolo työstä ja henkilöstön vaihtuvuus
• lisääntynyt johtamistaito ja luovien työskentelytapojen löytäminen
• parantunut tuottavuus
• potentiaali parantaa työterveys-ja TYÖTURVALLISUUSPALVELUJEN suorituskykyä
• syrjintää ja työsuhteita koskevien lakien parempaa noudattamista.

4.3.3 mentorointi ja vertaistukijärjestelmät

jotkut esimiehet ovat havainneet mentoroinnin tai vertaistukijärjestelmien vaikuttaneen myönteisesti heidän työpaikkoihinsa. Mentorointi tarkoittaa sitä, että toinen työntekijä tai sopiva ulkopuolinen henkilö, jolla on erityisiä taitoja ja kykyjä (”mentori”), auttaa työntekijää kehittämään taitojaan, kykyjään ja luottamustaan työpaikalla.

4.3.4 pääsy neuvontapalveluihin ja / tai asiantuntijatukiryhmiin

monet esimiehet ovat kehittäneet muodollisia kumppanuuksia työpaikkaneuvontapalvelujen kanssa, joita usein kutsutaan työntekijöiden Tukiohjelmaksi.

tällaiset kumppanuudet mahdollistavat työntekijöille mahdollisuuden saada neuvontapalveluja. Työpaikan ja työntekijän etuuksia ovat:

esimiehelle:

• tuottavuuden lisääminen, työntekijöiden tehokkuus ja työstä poissaolon minimoiminen
• tehokkaasti ja ripeästi puuttumalla asioihin, jotka voivat muuten vaikuttaa tuottavuuteen.

työntekijälle:

• valmis pääsy tukipalveluun, jota tarjoavat koulutetut ammattilaiset
• tiedot pidetään yksityisinä ja luottamuksellisina
• ei aiheuta merkittäviä häiriöitä työlle.

4.3.5 lisätään ymmärrystä koulutuksen avulla

keskeinen strategia terveellisen ja turvallisen työympäristön luomiseksi kaikille työntekijöille on tarjota tietoa ja koulutusta henkilöstölle. Tämä voi kattaa useita eri alueita, kuten:

• mielenterveystietoisuuskoulutus
• kiusaaminen ja häirintä
• stressinhallinta
• viestintätaidot
• työpaikkakohtainen koulutus
• monimuotoisuus-ja vammaistietoisuuskoulutus
• työterveys-ja TYÖTURVALLISUUSKOULUTUS
• työterveys-ja TYÖTURVALLISUUSKOULUTUS
• työterveys-ja työturvallisuuskoulutus
• esimiehille annettava koulutus työperäisen stressin ehkäisemiseen työpaikalla.

mielenterveysongelmaiset työntekijät luottavat todennäköisemmin esimieheensä ja kollegoihinsa, jos työpaikalla sitoudutaan yhtäläisiin työmahdollisuuksiin, ymmärretään mielisairauden todellisuus ja halutaan tehdä kohtuullisia muutoksia.

lisätietoja: Luku 2 – mielisairauden ymmärtäminen; Luku 4-turvallisen ja terveen työpaikan luominen.

4.3.6 turvalliset ja terveet työolot

turvalliset ja terveet työolot hyödyttävät kaikkia työntekijöitä ja minimoivat mielenterveysongelmien tai niiden pahenemisen riskin työpaikalla. Joitakin esimerkkejä ovat:

• säännölliset lepotauot
• ylityö-tai työmäärärajat
• työvuorojen väliset tauot
• joustavat työajat, kuten poissaolo, kyky vaihtaa vuoroa tai vuorotteluvapaa
• kyky työskennellä osa-aikaisesti
• opintovapaa tai ammatillinen kehitys
• tehokkaat valitus-ja konfliktinratkaisumenettelyt
• työpaikan muutoskuulemiset.

^Top

Stephens M & Caird B (2000) stigmaa ja syrjintää vastaan, Organisational Policy Guidelines for the Public Sector. Mental Health Foundation, Australia.
Workplace Health and Safety Queensland (2008) Occupational Stress Tip Sheets – Tip Sheet 4 – risk factors for occupational stress.
Jobaccess website: how to provide a flexible workplace